tiistai 11. kesäkuuta 2019

Mitä on työntekijäkokemus


Keväällä 2019 julkistettiin maailmanlaajuinen työelämän trendejä luotaava Global Workplace Trends -raportti.
Raportin mukaan valtaosa yritysjohtajista näkee, että työntekijöiden ylikuormitukseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Okei, tämä on hienoa, mutta kun…
Nimittäin, samainen raportti paljasti myös sen, että lähes yhtä moni johtaja jättää tarttumatta toimeen työntekijäkokemusta parantaakseen.
             Hannah Wei
Totuus on, että maailmanlaajuisesti vain mitätön 6 prosenttia yrityksistä panostaa tarpeeksi työntekijäkokemukseen.
Tämän puolestaan paljastaa työntekijöiden viihtyvyyttä mittaava Employee experience -indeksi.
Käytännössä asia näkyy esimerkiksi siten, että 60 prosenttia johtajista ylenkatsoo työntekijäkokemuksen parantamiseen johtavat käytännön toimet.
Mitä olikaan työntekijäkokemus
Työntekijäkokemuksella (Employee experience) tarkoitetaan esimerkiksi sitä, miten työntekijät työpaikalla kohdataan, miten heidän viihtymistään tarkkaillaan, tai millaisia fiiliksiä he ylipäätään tuntevat työpaikallaan.
Esimerkki tästä voisi olla se, että työnantaja haluaa aidosti kuulla (aikaa varaten) vaikkapa kuukauden kuluttua uuden työntekijä rekrytoinnista, millaisia tämän kokemukset ovat olleet.
             Dylan Gillis

Jännä juttu tässä on se, että Global Workplace Trends -raportin mukaan kuitenkin 80 prosenttia yritysjohtajista pitää työntekijäkokemuksen huomioimista tärkeänä tai erittäin tärkeänä asiana.

Samoin, 65 prosenttia johtajista näkee työntekijän ylikuormituksen olevan tällä hetkellä aivan erityistä huomiota vaativa työelämän trendi.

Miksi tämä on nykyisin niin tärkeää

Esimerkiksi siksi, että työn tekemisen tavat ovat digitalisaation myötä muuttuneet. Tästä on seurannut työn ja vapaa-ajan välisen rajan liudentuminen. Aina rajaa ei ole lainkaan.

Työnkuvan pirstaloituminen ja etätyön lisääntyminen ovat johtaneet siihen, että työntekijäkokemus ulottuu myös kotiin ja varsinaisen työajan ulkopuolelle.

Positiivisesta työntekijäkokemuksesta raportoineet työntekijät sitoutuvat paremmin työnantajaansa, sillä he pysyvät organisaatiossa 52 prosenttia muita todennäköisemmin.

             Alex Kotliarskyi

Tässä mielessä työntekijäkokemukseen panostaminen on sijoitus, joka sataa organisaation laariin.

Organisaation kannattaakin pohtia, millaisista ominaisuuksista sen työntekijäkokemus juuri meillä rakentuu, ja tehdä hyvinvointia parantavia ratkaisuja sen perusteella.

Deloitten vuonna 2017 julkaiseman Human Capital Trends-tutkimuksen mukaan suomalaisista yrityksistä vain kuusi prosenttia hyödyntää työntekijäkokemusta osaajiensa houkuttelemisessa.

Vastaavat osuudet olivat Pohjoismaissa 12 prosenttia ja maailmanlaajuisesti 25 prosenttia.

maanantai 27. toukokuuta 2019

Viisi vinkkiä tuoreelle korkeakoulutetulle


Onnea valmistumisesi johdosta! Se on nyt siinä, monivuotisen opiskelun ja paneutumisen pääpiste, tutkintotodistus.

Tästä eteenpäin katseesi onkin jo työelämässä. Mitä siellä pitäisi muistaa, mihin kannattaisi kiinnittää huomiota?

Kirjasin tähän ihan muutamia, mielestäni keskeisiä juttuja.

Ensimmäinen niistä on oikea asenne. Omaksu sellainen. Oikeaan asenteeseen liittyy maltti.


Nimittäin, moni korkeakoulututkinnon ennen sinua hankkinut on joutunut ensimmäisinä työelämäkokemuksinaan toteamaan, että ura ei avaudu kerralla, vaan ikään kuin portaikon kautta.

Ensimmäinen työpaikka on korkeakoulutetullekin usein jotakin aivan muuta kuin se oma unelma, johon alun pitäen tähtäsi.

Älä siis odota, että saisit tehdäksesi vain koulutustasi vastaavaa työtä. Todennäköisesti et saa. Ainakaan heti.

Kun hyväksyt tämän, se huomataan kyllä - myös työpaikalla. Vähitellen asenteesi, se oikea asenne, alkaa kantaa hedelmää.


Kuinka ollakaan, alat saada osallesi yhä vastuullisempia tehtäviä – niitäkin, jotka vastaavat enemmän hankkimaasi koulutusta.

Oikeastaan korkeakoulututkinto on vain pohja, jonka varaan todellinen osaaminen rakentuu. Siksi, ole valmis oppimaan uutta, myös työssä.

Tulet huomaamaan, että työssä osoitettu ammatillinen uteliaisuus kantaa pitkälle.

Siinä samalla, opi tuntemaan myös omat vahvuutesi ja – tämän sanon jaksamistasi ja hyvinvointiasi ajatellen – opi kuuntelemaan myös kehosi merkkejä.

Nimittäin, työelämä on, kaiken muun ohella, kova ja kiivastahtinen. Monenlaista odotetaan… 


Rakenna osaamisesi nimenomaan vahvuuksiesi varaan, älä niinkään keskity parantamaan heikkouksiasi.

Tärkeää on myös se, että opit joustavaksi, ellet jo sitä ole.

Miksi? Siksi, että työelämä muuttuu tästäkin eteenpäin, hevosen loikin. 

Voi hyvinkin olla, että päädyt lähitulevaisuudessa vaihtamaan työpaikkaasi jopa 5-6 kertaa, ehkäpä muutaman kerran myös uraasi.

Kun tarkemmin ajattelen, joustavuus on vielä isompi asia. Nimittäin, työelämän muutokset ovat paitsi yllätyksellisiä ja suuria, usein myös ennustamattomia.


Puhutaan digitalisaatiosta, tekoälystä, automaatiosta ja robotisaatiosta.

Meillä on vain aavistus siitä, mitä tämä kaikki voi tarkoittaa työelämän tulevaisuuden suhteen, mutta se todellinen muutos voi tulla jostakin aivan muualta.

Valmistaudu ajatuksissasi myös siihen.

Kaikkea hyvää sinulle!

perjantai 10. toukokuuta 2019

NPM, Lean, IoT - eh, voisitko vähän selittää?


Lueskelin organisaatiotutkija Andre Spicérin kirjaa Paskanjauhantabisnes. 

Suokaa anteeksi, tuo todella on kirjan nimi, eikä se itse asiassa ole hassumpi kirja.

Toisin ilmaistuna Spicér puhuu kirjassaan työelämäpuheesta ja erityisesti johtamispuheesta.

Hän on sitä mieltä, ettei moniakaan johtamiskäytäntöjä oikeastaan käytetä siksi, että ne toimisivat, vaan siksi, että ne ovat juuri nyt muodissa.

Muodikkuuden oleellinen puoli on tietynlainen, sisällyksetön puhetta. Sitä hän kutsuu paskanjauhannaksi.

             Bam Images

Moisen puheen tunnistaa siitä, että se ei vie asioita eteenpäin. Usein sitä jauhetaan siksi, että muutkin tekevät niin. Ja, todellakin, koska se on uutta.

Ongelma on se, että kun paskanjauhannan tuottamiseen, pyörittämiseen ja kuluttamiseen käytetty aika ja resurssit kasvavat esteittä, lopulta käy niin, että organisaatiossa ei oikeastaan jää tilaa muulle.

Siis: oikealle työlle

Tuloksena on kaikenlaista näennäistyötä, joka suhde tuottavuuteen on mikroskooppinen.

Kokoukset ovat esimerkki tällaisesta näennäistyöstä. 

Niissä paljon aikaansa viettävät ihmiset kyselevät usein järjen ja merkitysten perään, mutta he tekevät niin vain mielessään, eivät ääneen.

Harva nimittäin on edes asemassa, joka sallisi ääneen kysymisen. Siis, että anteeksi, voisitko vähän selittää?

             Ivan Zhukevich

Koska kaikkien aika menee jonnin joutavissa palavereissa, ihmiset koettavat tehdä "oikeata" työtä iltaisin ja viikonloppuisin pysyäkseen edes jotensakin aikatauluissa.

Lopulta organisaatio alkaa muuttua ontoksi. Se alkaa esittää spektaakkelia, jossa se esittää tekevänsä jotakin. 

Tämmöisestä puhuu Spicér ja – kuten jo sanoin – onnistuu siinä paikoin oikeinkin hyvin.

Mitä moiseen puheeseen vielä kuuluu?

Paskanjauhannan yksi tunnistettava piirre on myös oikeiden yksityiskohtien ja todellisuusyhteyden puute.

Se vilisee epäselvää sanastoa, siitä puuttuvat faktat, sen logiikka ontuu pahasti, eikä sen viesti oikeastaan edes voi avautua.

             Alev Takil

Oikeastaan meillä ei ole edes paukkuja taistella sitä vastaan. Tiedämme, että tekisimme itsestämme maanvaivan niin tehdessämme. Tuntuu siis koko lailla helpommalla antaa vain asian olla.

Tavallaan paskanjauhanta on sekalainen siunaus, päättelee Spicér.

Aika moni tosiasiassa jopa nauttii siitä, jos sitä on vähän, mutta jos työelämä muuntuu yhdeksi pitkäksi paskanjauhantasessioksi, meillä on ongelma.