tiistai 5. joulukuuta 2017

Onhan tämä ihme – Suomi 100

Oletteko koskaan oikein pysähtyneet miettimään, miten mitätön joukko me suomalaiset olemme.

Asukasluvultamme olemme kuin jokin Kairon esikaupungin pahainen takapiha.
Olemme vain 0,07 prosenttia maailman väestöstä.

Jos kaikki maailman ihmiset laitettaisiin yhteen leipäjonoon, noin 1381. jonottaja olisi suomalainen.

Sama koskee maamme pinta-alaa suhteessa maailman pinta-alaan. Postimerkki lakanassa.


Mutta pienikin voi ponnistaa maailman kärkeen

Tämä meidän pitäisi aina säännöllisin välein muistaa – eikä vain ruikuttaa ja kysellä, että miksi tämä tai tuo asia on meillä taas nyt noin surkealla tolalla.

Ollaan onnellisia, vaikkapa näistä:

1. Suomi on maailman vakain valtio.
The Fund for Peace, Fragile States Index 2017

2. Suomi on maailman turvallisin maa.

3. Suomi on inhimillisen hyvinvoinnin vertailussa maailman paras maa.
Sustainable Society Index, Main results 2016

4. Suomessa on eniten maailmassa inhimillistä pääomaa.

5. Suomen peruskoulutus on maailman parasta.

6. Suomi on OECD-maiden kärkimaa koulutuksessa.

7. Suomi on maailman lukutaitoisin maa.
J. W. Miller ja M. C. McKenna, World's Most Literate Nations: Rank Breakdown

8. Suomessa on Euroopan vahvin digitaalinen osaamispääoma.

9. Suomessa on OECD-maista toiseksi eniten langattomia laajakaistaliittymiä sataa henkeä kohti.

10. Suomi on maailman toiseksi oikeudenmukaisin maa lapsille.

11. Suomessa äitien ja lasten hyvinvointi on maailman toiseksi parasta.

12. Suomi on maailman toiseksi paras sosiaalisen kehityksen maa.
The Social Progress Imperative, 2017 Social Progress Index: Finland

13. Suomi hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi toiseksi parhaiten maailmassa.
Maailman talousfoorumi (WEF), Networked Readiness Index

14. Suomi on innovaatiovertailussa maailman kolmas.

15. Suomi on maailman viidenneksi onnellisin maa.
Maailman talousfoorumi (WEF), The world's happiest countries in 2016


perjantai 24. marraskuuta 2017

Huonosti ymmärretty mies


Jahas, sitä taas julkistettiin uudet PISA-tulokset. Tällä kertaa ne koskivat ongelmanratkaisutaitoja. Me suomalaiset menestyimme hienosti.

Jäin pähkäilemään sitä, että meidän poikamme jäivät jälleen kirkkaasti jälkeen tytöistä.

On se jotenkin outoa. Samojen vanhempien lapsiahan nämäkin pojat ovat, mutta niin siinä kävi.

            Hans-peter Gauster

Juolahti mieleen toinen näkökulma: voisiko tässä olla mitään yhteyttä siihen, että ongelmat ovat aina olleet meille miehille vaikea juttu – varsinkin kotioloissa.

On kuulemma kauhun paikka, jos vaimo ilmoittaa miehelleen: "Kuule Perttu. Meidän pitää keskustella". Keskustelu viittaa ”epämääräisten” tunteiden alueelle.

Se ei ole vahvuusaluettamme

Sen sijaan selvistä hommista kyllä suoriudumme! Fiskarsin lapio kouraan ja kymmenen metriä ojaa tuohon suuntaan on riittävän konkreettinen asia miehelle.

Suoritus ja säätö. Näissä asioissa miehet ovat hyviä – ja joskus (vaimojemme mielestä) myös vaarallisia. ”En ymmärrä, Esa raplaa koko ajan jotakin jopa autolla ajaessaan.”

           Vadim Sherbakov

Myös kilpailemisessa olemme kotikentällä. Ei näitä arjen kisoja tietenkään virallisesti julisteta, mutta kyllä niitä kaiken aikaa kavereiden kesken on meneillään.

Kilpailemme autoilla, taloilla, koneilla, voimalla ja harrastuksilla. Jopa saunassa kilpailemme (kuka ottaa ne kovimmat löylyt). Luovuttajia ymmärrämme huonosti.

Aikuinen mies on iso lapsi?

Ehkä. Kirjailija Hannu Raittila totesi jossakin esseessään: ”Mies on valmis vasta nelikymppisenä.” Oikeastaan vasta tämän jälkeen mies on kypsä yhteiskunnalliseen vastuunkantoon.

”Miehen aivoissa on näkymätön vipu, jota kääntämällä mies muuttuu uudestaan pikkupojaksi.” Näin epäili muuan vaimo ja oli ehkä hänkin oikeassa.

            Baptiste C David

Jos näin on, miten se näkyy?

Vaikkapa niin, että vielä eläkeiän kynnykselläkin me miehet olemme valmiita hankkimaan itsellemme tehokkaan, nopean, kalliin ja ah, niin kiiltävän katumaasturin, harrikan, helikopterin...

Toisaalta, esitämme varmaa ja rehvakasta

Mutta heikolla hetkellä puramme tunnettamme siitä, että meitä ei sittenkään kukaan ymmärrä.

"Siinä vaiheessa kun elämä ei mene suunnitelmien mukaan, mies on se, joka ei saa ymmärrystä.

Hän kokee olevansa ongelmineen yksin." Näin pohti eräskin mies netin keskustelupalstalla.

            Brian Mann

Hmm. Yksin? Olisiko tässä osaselitys sille, että odotettavissa oleva elinikämme on vain 77,5 vuotta. Kun taas naisemme elävät kuusi vuotta pidempään, eli 83,5 vuotta.

Itsemurhaankin meistä suomalaismiehistä päätyy vuosittain noin 600–900. Luku on neljä kertaa enemmän kuin naisilla! Taustoja leimaa kuulemma yksinäisyyden kokemus.

Sanokaa, mitä meidän miesten pitäisi tehdä, jotta oppisimme ratkomaan ongelmia: omien ja muiden?
  

tiistai 14. marraskuuta 2017

Entä, jos robottiauto töppää?

Googlen Waymo-yhtiö aloittaa kuulemma liikennöinnin robottitaksillaan Arizonassa. Yhtiön dirikan mukaan homma käynnistyy ihan näillä näppäimillä.

Ekaksi lähdetään liikkeelle Phoenixin kantakaupungista ja sen jälkeen toimintaa laajennetaan, aluksi isommalle kiekerölle ja sitten muihinkin kaupunkeihin.

            Moss

Ajokkina on Fiat Chryslerin Minivan.

Phoenix valittiin kokeiluun kuulemma siksi, että kaupungissa sataa niin harvoin. Kova sade saattaa tuottaa kuskittomalle autolle ongelmia.

Kovaa kehitystyötä

Myös Arizonan osavaltion lainsäädäntö on ”sopiva” robottiautoilulle.

No, ei tätä kärryä ihan kylmiltään tielle heitetä.

            Boriskin Vladislav

Kehitystyö alkoi jo vuona 2009. Tekoälyä on opetettu paremmaksi kuskiksi simulaattorissa ja teilläkin testikilometrejä on kertynyt jo melkein viisi miljoonaa.

Waymolla on ymmärrettävästi kiire, sillä markkinoille on tulossa kilpailijoita.

Ikävä haitariliikenne poistuu

Yhdysvalloissa Waymon kovin kisaaja on Uber. Perässä tulee myös jättiyhtiö General Motors.

Olen pienessä päässäni toisinaan mietiskellyt tätä robottiautotouhua.

           Charlie Deets 

Robottiautojen uskotaan tekevän liikenteestä entistä turvallisemman. Auto löytää ohjaamatta kauppaan ja kotiin.

Ylinopeuksien sanotaan vähenevän, ja ärsyttävä puskurissa roikkuminen kuulemma loppuu tyystin.

Mutta, kuka tämän kaiken takaa?

Mitä, jos satojen tuhansien eurojen rakkineeseen tulee sittenkin vakavanpuoleinen system error, häiriö?

Miksi robottiin ei voisi tulla, jos tietokoneeseenkin tulee niitä päntiönään, vaikka valmistajan mukaan ”ei kyllä pitänyt tulla”?

Kuka on vastuussa, jos robottiauto kolaroi tai vastoin kaikkia kuvitelmia, tulee vallan hulluksi saaden aikaan todella hirmuista jälkeä?

                                Richard Lee

Onko vastuussa laitteen omistaja vaiko valmistaja? Vai, kenties se, joka (väsyneenä) koodasi tuon onnettoman ohjelmapätkän tämän aivottoman otuksen otsalohkoon?

Jotenkin tuntuu, että tämä ei ollut vielä tässä.

Jossain vaiheessa ollaan myös oikeudessa ratkomassa ensimmäistä liikenneonnettomuutta, jossa on osallisena – yllätys, yllätys — robottiauto.