tiistai 13. elokuuta 2019

Voisiko aivoja verrata vaikkapa... internetiin?


Lausahdus ”käytämme vain kymmentä prosenttia aivoistamme” lienee yksi tavallisimmista aivojamme kuvaavista väitteistä – ja väärinkäsityksistä.

Asiasta on paljon kiistelyä. Jotkut pitävät kymmenen prosenttiakin liioitteluna.

             Nick Fewings

Nykytutkijoiden mukaan ei ole kovinkaan mielekästä käyttää aivojen yhteydessä prosenttilukuja kuvaamaan aivojen aktiivisuutta.

Kymmenen prosentin myyttiin perehtynyt psykologi Barry Beyerstein on yrittänyt jäljittää väitteen, mutta ainakin toistaiseksi menestyksettä.

Vanhasta uskomuksesta on kuitenkin kyse

Esimerkiksi Amerikoissa siitä on puhuttu jo 1920-luvulla. Vaikka uskomuksen alkuperää ei tarkasti tiedetä, tiedetään se, että väite on melkoista huttua.

Ensinnäkin: aivot toimivat kokonaisuutena osiensa kautta.

             Alvaro Reyes

Esimerkiksi yksittäisten hermosolujen aktiviteetin mittaukset eivät ole tukeneet näkemystä aivoista, joista 90 prosenttia eläisi ”hiljaisessa epätoivossa”.

Niin suuria ”tyystin pimeitä” alueita ei aivoissa ole havaittu.

Se tiedetään, että aivoluja kuolee jatkuvasti ja syynä on käyttämättömyys.

Neuronit, jotka eivät saa tarpeeksi aktivaatiota, joutavat hiipua.

Tai, niin siinä ainakin käy

Aktivaatiota saavat neuronit jäävät puolestaan eloon, ja tämä on oppimisen ja älykkään toiminnan edellytys.

Sekin tiedetään, että lapsilla on huomattavasti enemmän neuroneita kuin meillä aikuisilla.

Se, että aikuisilla on suuremmat aivot, johtuu siitä, että me aikuiset olemme kehittäneet joitakin aivojemme osia ”laadukkaammiksi”.

             Robina Weermeijer

Ne ovat ikään kuin paisuneet niiltä osin.

On myös todettu, että aikuisten neuroneilla on enemmän yhteyksiä muihin hermosoluihin kuin lasten aivoilla.

Käytännössä: jos aivoistamme 90 prosenttia olisi poissa käytöstä, se olisi lähinnä kuollutta solukkoa.

Aivojen joustavuudesta

Törmäsin taannoin tutkimustulokseen, jossa puhuttiin myös aivojen joustavuudesta.

Stanfordilaisten tutkijoiden mukaan joustava aivoverkko voi tehdä meistä parempia ajattelijoita.

Aivojen eri osa-alueiden välinen viestintä kasvaa, kun kohtaamme vaikean tehtävän.

             Campaign Creators

Tämä viestintä puolestaan on hyvin yksilöllistä, joten tässä on myös osaselitys sille, miksi jotkut meistä oppivat uusia tehtäviä nopeammin.

Oikeastaan jo sadan vuoden ajan tutkijat ovat ymmärtäneet (alussa vain epäilleet), että aivojen eri alueet ovat erikoistuneet erilaisiin tehtäviin.

Osa näistä tehtävistä on varsin ainutkertaisia

Uudempi havainto on, että aivojen rakenne muuttu. Se ei siis ole staattinen.

Kun on analysoitu suuri määrä ihmisiä (sekä levossa että erilaisten tehtävien parissa), tutkijat ovat panneet merkille, että aivojen eri alueiden välinen tiedonsiirto vaihtelee.

Joidenkin ihmisten aivot ovat integroituneempia, jolloin he myös näyttävät suoriutuvan paremmin monimutkaisista tehtävistä.

             NOAA

Tällä hetkellä vallitseva näkemys on kiteytetysti se, että aivot ovat vielä paljon monimutkaisempi kokonaisuus kuin olemme osanneet edes kuvitella.

Se, että aivoja verrataan esimerkiksi verkkojen verkkoon, eli internetiin, on vain hyvin yksinkertaistettu näkemys ihmisaivojen nerokkuudesta ja siitä, miten tiedonsiirto aivoissa tapahtuu.

tiistai 11. kesäkuuta 2019

Mitä on työntekijäkokemus


Keväällä 2019 julkistettiin maailmanlaajuinen työelämän trendejä luotaava Global Workplace Trends -raportti.
Raportin mukaan valtaosa yritysjohtajista näkee, että työntekijöiden ylikuormitukseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Okei, tämä on hienoa, mutta kun…
Nimittäin, samainen raportti paljasti myös sen, että lähes yhtä moni johtaja jättää tarttumatta toimeen työntekijäkokemusta parantaakseen.
             Hannah Wei
Totuus on, että maailmanlaajuisesti vain mitätön 6 prosenttia yrityksistä panostaa tarpeeksi työntekijäkokemukseen.
Tämän puolestaan paljastaa työntekijöiden viihtyvyyttä mittaava Employee experience -indeksi.
Käytännössä asia näkyy esimerkiksi siten, että 60 prosenttia johtajista ylenkatsoo työntekijäkokemuksen parantamiseen johtavat käytännön toimet.
Mitä olikaan työntekijäkokemus
Työntekijäkokemuksella (Employee experience) tarkoitetaan esimerkiksi sitä, miten työntekijät työpaikalla kohdataan, miten heidän viihtymistään tarkkaillaan, tai millaisia fiiliksiä he ylipäätään tuntevat työpaikallaan.
Esimerkki tästä voisi olla se, että työnantaja haluaa aidosti kuulla (aikaa varaten) vaikkapa kuukauden kuluttua uuden työntekijä rekrytoinnista, millaisia tämän kokemukset ovat olleet.
             Dylan Gillis

Jännä juttu tässä on se, että Global Workplace Trends -raportin mukaan kuitenkin 80 prosenttia yritysjohtajista pitää työntekijäkokemuksen huomioimista tärkeänä tai erittäin tärkeänä asiana.

Samoin, 65 prosenttia johtajista näkee työntekijän ylikuormituksen olevan tällä hetkellä aivan erityistä huomiota vaativa työelämän trendi.

Miksi tämä on nykyisin niin tärkeää

Esimerkiksi siksi, että työn tekemisen tavat ovat digitalisaation myötä muuttuneet. Tästä on seurannut työn ja vapaa-ajan välisen rajan liudentuminen. Aina rajaa ei ole lainkaan.

Työnkuvan pirstaloituminen ja etätyön lisääntyminen ovat johtaneet siihen, että työntekijäkokemus ulottuu myös kotiin ja varsinaisen työajan ulkopuolelle.

Positiivisesta työntekijäkokemuksesta raportoineet työntekijät sitoutuvat paremmin työnantajaansa, sillä he pysyvät organisaatiossa 52 prosenttia muita todennäköisemmin.

             Alex Kotliarskyi

Tässä mielessä työntekijäkokemukseen panostaminen on sijoitus, joka sataa organisaation laariin.

Organisaation kannattaakin pohtia, millaisista ominaisuuksista sen työntekijäkokemus juuri meillä rakentuu, ja tehdä hyvinvointia parantavia ratkaisuja sen perusteella.

Deloitten vuonna 2017 julkaiseman Human Capital Trends-tutkimuksen mukaan suomalaisista yrityksistä vain kuusi prosenttia hyödyntää työntekijäkokemusta osaajiensa houkuttelemisessa.

Vastaavat osuudet olivat Pohjoismaissa 12 prosenttia ja maailmanlaajuisesti 25 prosenttia.

maanantai 27. toukokuuta 2019

Viisi vinkkiä tuoreelle korkeakoulutetulle


Onnea valmistumisesi johdosta! Se on nyt siinä, monivuotisen opiskelun ja paneutumisen pääpiste, tutkintotodistus.

Tästä eteenpäin katseesi onkin jo työelämässä. Mitä siellä pitäisi muistaa, mihin kannattaisi kiinnittää huomiota?

Kirjasin tähän ihan muutamia, mielestäni keskeisiä juttuja.

Ensimmäinen niistä on oikea asenne. Omaksu sellainen. Oikeaan asenteeseen liittyy maltti.


Nimittäin, moni korkeakoulututkinnon ennen sinua hankkinut on joutunut ensimmäisinä työelämäkokemuksinaan toteamaan, että ura ei avaudu kerralla, vaan ikään kuin portaikon kautta.

Ensimmäinen työpaikka on korkeakoulutetullekin usein jotakin aivan muuta kuin se oma unelma, johon alun pitäen tähtäsi.

Älä siis odota, että saisit tehdäksesi vain koulutustasi vastaavaa työtä. Todennäköisesti et saa. Ainakaan heti.

Kun hyväksyt tämän, se huomataan kyllä - myös työpaikalla. Vähitellen asenteesi, se oikea asenne, alkaa kantaa hedelmää.


Kuinka ollakaan, alat saada osallesi yhä vastuullisempia tehtäviä – niitäkin, jotka vastaavat enemmän hankkimaasi koulutusta.

Oikeastaan korkeakoulututkinto on vain pohja, jonka varaan todellinen osaaminen rakentuu. Siksi, ole valmis oppimaan uutta, myös työssä.

Tulet huomaamaan, että työssä osoitettu ammatillinen uteliaisuus kantaa pitkälle.

Siinä samalla, opi tuntemaan myös omat vahvuutesi ja – tämän sanon jaksamistasi ja hyvinvointiasi ajatellen – opi kuuntelemaan myös kehosi merkkejä.

Nimittäin, työelämä on, kaiken muun ohella, kova ja kiivastahtinen. Monenlaista odotetaan… 


Rakenna osaamisesi nimenomaan vahvuuksiesi varaan, älä niinkään keskity parantamaan heikkouksiasi.

Tärkeää on myös se, että opit joustavaksi, ellet jo sitä ole.

Miksi? Siksi, että työelämä muuttuu tästäkin eteenpäin, hevosen loikin. 

Voi hyvinkin olla, että päädyt lähitulevaisuudessa vaihtamaan työpaikkaasi jopa 5-6 kertaa, ehkäpä muutaman kerran myös uraasi.

Kun tarkemmin ajattelen, joustavuus on vielä isompi asia. Nimittäin, työelämän muutokset ovat paitsi yllätyksellisiä ja suuria, usein myös ennustamattomia.


Puhutaan digitalisaatiosta, tekoälystä, automaatiosta ja robotisaatiosta.

Meillä on vain aavistus siitä, mitä tämä kaikki voi tarkoittaa työelämän tulevaisuuden suhteen, mutta se todellinen muutos voi tulla jostakin aivan muualta.

Valmistaudu ajatuksissasi myös siihen.

Kaikkea hyvää sinulle!