lauantai 9. kesäkuuta 2012

Mistä kertovat kauneusleikkaukset

Kesällä jonot kauneuskirurgiaan venyvät. Luitte oikein, totta se on. Nimittäin, jo muutama vuosi sitten huomattiin, että esimerkiksi opettajat työllistävät plastiikkakirurgisia sairaaloita kesäaikaan.

Noo, ei pidä liioitella.


Ei opettajien ammattikunnan piirissä tämä tällainen tietenkään vielä kooovin yleistä ole. Silti, alan ammattilaiset ovat kyllä panneet merkille, että plastiikkakirurgisten sairaaloiden kesäkuun alku täyttyy nimenomaan opetusalan ammattilaisista.


Syy on siinä, että tämän tyyppisistä leikkauksista ei heru sairaslomaa.

Ylipäätään, plastiikkakirurgisten klinikoiden potilaiksi tulee yhä enemmän henkilöitä, jotka joutuvat työkseen olemaan paljon toisten silmissä. Opettajien lisäksi tämmöisiä ammatteja ovat esimerkiksi konsultit.

Joka siis luuli, että plastiikkakirurgia olisi vain julkkisten juttu, on hakoteillä. Myöskään siinä ei kuulemma ole eroa, onko katsoja aikuinen, nuori tai esikoululainen. Kyse on katseen kohteen omasta tunteesta.

Raaka koulumaailma

Miksi sitten nimenomaan opettajat? Eiväthän he sentään ainoita ihmisten silmissä eläviä ole?! Selitys on lyhyt ja ytimekäs: maailma, ja erityisesti koulumaailma on raaistunut.

Opettajia nimitellään. Kymmenet oppilaat tuijottavat opettajansa kasvoja tunnista toiseen. Ei siis ihme, että joku mielestään nokkela löytää hänen kasvoistaan mitä kummallisimpia piirteitä, esimerkiksi näppylän otsasta, tai kookkaan nenän.

Pian keksitään tahditon nimi, joka kuvaa tuota piirrettä, otsaa tai nenää.


Me kaikki muistamme tämän. Ei opettajien nimittely hetikään aina ulkonäköön liittynyt, mutta mautonta ja jopa raakaa se saattoi olla. Melko helposti se olisi täyttänyt kiusaamisen kriteerit.

Nykyään kuulemma kaksi kolmesta naisopettajasta kertoo pohtivansa omaa ulkonäköään päivittäin. Miehistäkin näin tekee joka kolmas.

Onko siis kyse turhamaisuudesta, huonosta itsetunnosta, vai sittenkin kasvatuksesta, lasten ja nuorten huonosta käytöksestä? Kas, siinä kysymys.

Coulthardin leuka on in

Tämä opettajien keskuudessa tehtävä plastiikkakirurgia nousi esille ja muutama vuosi sitten. Se muistui mieleeni lukiessani muutama viikko sitten uutista, jonka mukaan kauneusleikkauksia teettävät amerikkalaiset haluavat yhä useammin muuttaa nimenomaan leukansa ulkonäköä.

Yhdysvaltain plastiikkakirurgien yhdistyksen mukaan leuan uudelleenmuotoilut ovat lisääntyneet viimeksi kuluneen vuoden aikana yli 70 prosenttia, monta kertaa nopeammin kuin perinteiset kasvojenkohotukset.


Leveät leukaperät ovat in. Terävämpää ja vakuuttavampaa leukaa haluavat niin miehet kuin naiset.

Plastiikkakirurgien mukaan leukaansa haluavat korjailla muun muassa monet yritysjohtajat. 


"Ihmiset yhdistävät alitajuisesti voimakkaan leuan auktoriteettiin, itseluottamukseen ja uskottavuuteen", kertoo alan kirurgiaa harjoittava newyorkilainen lääkäri Darrick Antell.

Psyyke ei korjaannu

Kosmeettinen kirurgia ei kuitenkaan tuo ratkaisua ulkonäön aiheuttamiin psykologisiin ongelmiin. Erässä norjalaistutkimuksessa potilaiden mielenterveyden ongelmat säilyivät nimittäin ennallaan tai jopa pahenivat (!) kauneuskirurgian jälkeen.

"Kosmeettista kirurgiaa on tämän jälkeen vaikea perustella suotuisalla vaikutuksella potilaiden mielenterveyteen", toteaa tutkimusta johtanut Tilman von Soest Norjan opetusministeriön alaisesta NOVA-tutkimusinstituutista.


Kirurgian jälkeen tilanne ei useimpien kohdalla muuttunut, ellei sitten pahempaan suuntaan. Kauneusleikkauksessa olleet kärsivät edelleen masennuksesta ja ahdistuksesta enemmän kuin kontrolliryhmä.

He käyttivät myös enemmän alkoholia ja yrittivät useammin itsemurhaa. Tämmöisen artikkelin on julkaissut Psychological Medicine -lehti.

Tästä huolimatta valtaosa suomalaisista tunnustaa haaveilevansa kauneusleikkauksesta. Tämmöisiä me ihmiset olemme.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti