maanantai 12. marraskuuta 2012

Käsilaukku jääkaapissa

Tuttavani oli jonottanut marketin kassalle. Hänen edellään oli seissyt keski-ikäinen mies. Kaverilla ei näyttänyt olevan näkyvää ostettavaa. Ei siis ostoskärryä, eikä myöskään käsissään koria.

Ehkä mies halusi ostaa jotakin kassalta?

Kun miehen oma vuoro oli tullut, hän oli ensin todennut kassalle, etteivät edessä olleen henkilön ostokset olleet hänen.
   

Kun kassa oli ystävällisesti tiedustellut hänen ostoksiaan, mies oli ikään kuin havahtunut, vilkaissut hämillisesti sivuilleen ja kävellyt reippaasti pois.

Ei. Kyse ei kuulemma ollut laitapuolen kulkijasta, ei oletettavasti myöskään huumaavien aineiden vaikutuksen alaisesta henkilöstä.

Kun asiaa aprikoitiin, tuttavani kertoi myös työkaveristaan, jolla oli kuulemma ”viikoittain” tapana löytää itsensä autolla paikoista kotikaupungissaan, joihin ei alun perin pitänyt ollenkaan ajaa.

”En vaan opi!”

Huh. Kaikilla meistä on kokemuksia siitä, kuinka hukkaan joutunut kännykkä löytyykin jääkaapin maitohyllyltä, tai, kuinka väsyneenä luettu teksti ei kerta kaikkiaan tunnu tarttuvan päähän.

Myös monen asian tekeminen samanaikaisesti saattaa aiheuttaa lipsahduksia. Erityisesti niitä sattuu, kun tunnemme itsemme stressaantuneeksi, kiireiseksi ja uupuneeksi.

Mutta mistä tietää, milloin muistihäiriöt menevät överiksi?


Alituisen kiireen ja väsymyksen ohessa syitä on etsitty muun muassa tietotyöstä. Jatkuvaa informaation virtailua on esitetty unohtelun yhdeksi selittäjäksi.

Itse en ihmettele tätä. En varsinkaan kuultuani viime viikolla Internetissä virtaavan datan määrän peräti kaksinkertaistuneen viimeisen vuoden aikana.

Kasvu kuulemma selittyy liikkuvan kuvan määrän nopealla kasvulla, mutta silti!

Nukumme liian vähän

Onhan muistiasiaa toki myös tutkittu.

Muun muassa Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy tietoa Työ ja terveys 2009 – tutkimuksesta, jonka mukaan noin 16 prosenttia suomalaistyöntekijöistä koki muisti- ja keskittymiskykynsä heikentyneen.

Tuo 16 prosenttia ei tunnu järin paljolta. Ehkä se selittyy sillä, että tutkimus on todellakin jo monen vuoden takaa. Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy muuten myös muistitesti.

Yhtenä unohtelun ja ”hajamielisyyden” selittäjänä on pidetty myös riittävän levon puutetta. Totuus on, että me suomalaiset nukumme liian vähän.

Aivan viime aikoina unitutkijat ovat olleet huolestuneita siitä, että yöunemme on näyttänyt aina vain lyhenevän.


Väsyneen, huonosti yönsä nukkuneen tilaa on joskus verrattu pieneen humalaan. Jo yksi uneton yö voi saada aivojen muistikeskuksen eli hippokampuksen reistailemaan merkillisellä tavalla.

Opettajana minua huolettaa, että myös lasten ja nuorten yöunet ovat tätä nykyä liian lyhyitä. Tästäkin on puhuttu huolestuneeseen sävyyn.

Mutta myös selvää epätietoisuutta on ilmassa. Olen kuullut joidenkin vanhempien perustelleen lastensa yöunien lyhyyttä sillä, että ”meidän Vertti vaan selviää niin vähällä unella!”

Ei, kyllä jokainen kasvava lapsi ja nuori tarvitsee paljon hyvää unta.

Tämä on muuten asia, jota ei useinkaan kannata kysellä lapsilta ja nuorilta itseltään — on nimittäin lapsia, jotka eivät haluaisi nukkua koskaan!

Kattovaikutuksia

Marraskuun alussa neurologipäivillä puhuneen professori Anne Remeksen mukaan työelämän koventuneet vaatimukset kokonaisuudessaan voivat aiheuttaa muistiongelmia.

Remeksen mukaan työikäisten muistipulmien taustalta löytyy, paitsi huonosti nukuttuja öitä, myös työuupumusta ja masennusta.

Olen itse käyttänyt termiä ”inhimillisten kykyjen päätepuskuri” kuvaamaan rajallisia kykyjemme nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Erityisesti työympäristömme alkavat kokonaisuudessaan olla niin vaativia, että kattovaikutukset alkavat tulla jatkuvasti vastaan – muutoinkin kuin muistin osalta.


Lopuksi on toki muistettava sekin, että ei kaikki muistamattomuus ole suinkaan vahingollista. Unohtamisellakin on syynsä.

Unohtelun mekanismeihin ja tarkoitukseen on vasta viime aikoina alettu kiinnittää huomiota – siis, myös hyödyllisenä asiana.

Ajatelkaapa sitä hirvittävää tilannetta, että muistaisimme ihan kaiken!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti