torstai 14. maaliskuuta 2013

Tili tuli, tili meni – Riippuvuus on vakavampi juttu

Noin kuukausi sitten Jari Sarasvuo tunnusti ongelmallisen suhteensa alkoholiin. Hän teki sen YLE Puheen suorassa radiolähetyksessä tietoisena siitä, että palautetta tulee.

Ja palautetta tuli, ihan iltalehtien lööpeiksi asti.

En tartu tällä kertaa kiinni alkoholiin (josta sietäisi puhua), vaan yleensä riippuvuuksiin. Kun asialle halutaan hienompi nimitys, puhutaan addiktoista.

Olen ainakin kerran kirjoittanut johonkin lehteen riippuvuuksista.
  

Kyhätessäni tuolloista juttua, eksyin Suomi24:n keskustelupalstalle. Googlehan minut sinne vei. Palstalta sattui silmiini aiheen ”peliriippuvuus” alta viesti, joka oli otsikoitu ”Tili tuli, tili meni”.

Tuo viesti oli luettu vajaan parin kuukauden aikana 65 645 kertaa. Vastauksia viestiin oli kertynyt 161. Se oli ylivoimaisesti luetuin ja myös ylivoimaisesti kommentoiduin viestiketju tässä aihealueessa.

Viestiketjun aloittanut kirjoittaja totesi olevansa vastaansanomattomasti koukussa nettipeleihin. Hän oli koukussa jopa niin, että seuraavan palkkapäivän tili oli jo sovittu aiemmin tehtyjen pelivelkojen maksuun.

Monenlaista addiktia

Peliriippuvuus on vain yksi lukemattomista riippuvuuksien muodosta. Suklaa – tai Cokisriippuvuus ovat tuttuja useille, mutta on ihmisiä, joilla on todettu riippuvuus vaikkapa chilimausteeseen tai avantouintiin.

Viimeksi mainitut lienevät niitä vaarattomimpia riippuvuuksien muotoja.

Riippuvuus saa alkunsa siitä, että jokin tapa alkaa hallita elämäämme häiritsevässä määrin. Kun riippuvuus vahvistuu, se alkaa aikatauluttaa arkea ja säädellä unen määrää.


Addiktion tuntee esimerkiksi siitä, että arjen rutiineista pinnataan, tiskivuori kasvaa ja sisimpään hiipii hermostunut levottomuus tai jopa aggressio, ellei riippuvuuden tuottanutta tapaa voidakaan toteuttaa.

Me voimme naureskella taipumuksillemme ja todeta leikkisän kepeästi olevamme koukussa puiden kokoamiseen tai Facebookiin, mutta jokaisella mielihalulla on myös takarajansa.

Kyse on rajasta, jonka ylitettyämme meidän pitäisi havahtua.

Missä sitten on raja?

Riippuvuus on haitallista, kun pakonomaisesta taipumuksesta ei yrityksistä huolimatta ole päästy eroon.

Ehdottomasti kyse on vakavasta asiasta, kun mukana alkaa olla epäeettistä toimintaa tai, kun kuvioon ovat sekoittuneet myös läheisemme.

Näin pitkälle edenneeseen riippuvuuteen liittyy usein häpeää ja salailua.

Riippuvuuden synty on mutkallinen selitettävä sen takia, että ihmispsyyke on kertakaikkisen mutkikas.Synnynnäistä "riippuvuuspersoonallisuutta" ei psykologien mukaan ole olemassa, joskin alttiutemme riippuvuuteen saattaa vaihdella.


Jotkut saavat ”säväreitä” enemmän kuin toiset ja myös eri asioista. Mielihyvän tunteen voi saada aikaan esimerkiksi suklaa, nikotiini, alkoholi, huumeet, pelaaminen, netti, seksi tai vaikkapa lääkkeet.

Psyykkinen mielihyvän tunne saa aikaiseksi fyysisen reaktion, eli joidenkin välittäjäaineiden (mm. dopamiinin) vapautumista aivojen mielihyväkeskuksessa.

Joskus koettu mielihyvän tunne jää muistiin. Tästä syntyy halu ja jopa suoranainen tarve toistaa mielihyvää tuottavaa toiminta.

Riippuvuuden yhteydessä puhutaan rundista

Rundilla tarkoitetaan elimistön kykyä kehittää sietokykyään riippuvuutta aiheuttavaan aineeseen.

Käytännössä kyse on siitä, että seuraavalla käyttökerralla tarvitaan hieman suurempi kerta-annos lääkettä, alkoholia, huumetta tai nettiseksiä, jotta lopputuloksena olisi sama vaikutus.

Näyttää siltä, että kukaan meistä ei ole täysin immuuni riippuvuuksille. Tämä johtuu siitä, että riippuvuus ei koskaan synny sosiaalisessa tyhjiössä.

Sen syntyminen on aina perintö- ja ympäristötekijöiden sekä ihmisen oman toiminnan monimutkainen summa.


Se tiedetään, että ongelma on kasvussa. Esimerkiksi riippuvuuksien luvatussa maassa, Yhdysvalloissa peliriippuvuudesta arvioidaan kärsivän 2,8 prosenttia väestöstä ja kasinokaupunki Atlantic Cityn ympäristössä peräti 4,2 prosenttia.

Jos tämä pitää paikkansa, Yhdysvalloissa elää 8,5 miljoonaa peliriippuvaista. Samalla laskukaavalla Suomessa heitä olisi 145 000. Huh.

Se ei ehkä vielä ole totta, mutta ei ole ihme, jos lääketeollisuus on haistanut tilanteen.

Lääkefirmat ovat nimittäin jo vuosikymmenen verran juosseet kilpaa kehittääkseen uusia lääkkeitä vaikeiden riippuvuuksien hoitoon. Markkinat ovat vahvassa kasvussa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti