Jutun pointti oli siis se, että tietynlaisella laskimella
pystyi ratkaisemaan kevään 2013 pitkän matematiikan yo-kokeesta
kaikkiaan yhdeksän tehtävää. Totta se on. Lohjan lukion opettajat olivat kuulemma kokeilleet.
Syy kirjoitteluuni on se, että tällaiseen laskimeen kaikilla
oppilailla ei ole varaa, eikä kaikissa kouluissa myöskään ole opastettu
tällaisen laskimen käyttöä.
Kysymys on siis siitä, että kaikki maamme lapset ja nuoret eivät ole tasavertaisessa asemassa.
Tällä kertaa se näkyi koulussa ja nimenomaan tällä tavoin.
Sosiaalinen media
ja eriarvoisuus
Aiemmin talvella ”sähköpostihaastattelin” kymmentä
sosiaalisen median ammattilaista. Kysyin heiltä muun muassa sitä, millaisista asioista
he ovat huolissaan sosiaalista mediaa koskevassa kehityksessä.
Tuloksena oli pitkälti samanlainen huomio. Suurin osa heistä mainitsi huolekseen eriarvoisuuden
lisääntymisen.
Näin he selittivät asiaa: jos ja kun kouluissa aletaan - tähän suuntaan kehitys siis menee - opiskella yhä enemmän kannettavien laitteiden ja älypuhelimien avulla, tulee olemaan
suuri ero siinä, millaisesta kodista lapsi tulee kouluun.
Totuus on, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kotien lapsilla ei
ole mahdollisuutta tuoda kouluun edes sitä kaikkein halvinta simpukkapuhelinta.
Vastaavasti, samalta luokalta löytyy oppilaita, joilla on käytössään
aina se kaikkein ajanmukaisin IPad tai Nokian Lumia tai mikä nyt onkaan.
Tämä on asia, mikä panee mietteliääksi, pohtivat some-ammattilaiset.
Lapsiperheiden
köyhyys on lisääntynyt
Pari viikkoa sitten olin eräässä kirkon järjestämässä koulutustilaisuudessa,
jossa kuuntelin myös sosiologi, professori Kimmo Jokisen puheenvuoroa. Jokinen
sivusi omassa luennossaan samaa teemaa, eriarvoisuutta ja sen lisääntymistä.
”Lapsiköyhyys ja perheiden eriarvoistuminen ovat nousseet
haasteiksi, joskaan eivät vielä ongelmiksi,” kiteytti Jokinen. Kaikkein pahinta
eriarvoistumista tapahtuu tällä hetkellä varallisuuden eriarvoisen jakaantumisen alueella.
Puhuttiin siis köyhyydestä. Köyhyys on tätä nykyä
kaikkein pahin lasten ja nuorten hyvinvoinnin este koko Euroopan Unionin alueella
– ja ehkä pian myös Suomessa.
Tiesittekö, että lapsiperheiden suhteellinen köyhtyminen on
yleistynyt Suomessa 1990-luvun lamasta lähtien?
Totta se on. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
tilastojen mukaan köyhissä suomalaisissa lapsiperheissä eli vuonna 1995 kaikkiaan
52 000 lasta, nykyään jo noin 150 000.
Ei niukkuus tapa,
mutta…
Eihän puute sinällään tapa, tiedämme me monet. Ei niin, mutta
kun tutkimuksin on todettu monia muita niukkuuden seurauksia. Tutkijat
puhuvat tässä yhteydessä korrelaatiosta, riippuvuudesta.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että taloudellisesti
niukasta lapsuudesta on todettu olevan suuremmalla varmuudella seurauksena muun
muassa mielenterveysongelmia ja vaikkapa huostaanottoja.
Samoin, lapsena koettua niukkuutta näyttävät seuraavan
myös niin sanotut ”kulttuurisairaudet”, kuten epämääräinen päänsärky, selittämättömät
vatsakivut, hermostuneisuus, unettomuus ja jännittyneisyys.
Eikä lista lopu tähänkään. Niukkuuteen yhdistyvät usein
myös ystävien vähyys, kuten myös joutuminen muita helpommin kiusaamisen
kohteeksi, alhaiset koulutusvalinnat ja aikuisena koetut ihmissuhdeongelmat –
käytännössä perheiden rikkoutuminen ja myös isommat työttömyys- ja
köyhyysriskit.
Olipas synkähkö
postaus. Mutta, kuten sanoi aikanaan paikallisen maakuntalehden päätoimittaja Jaakkolan Lassi (kun valittelin, miksi
lehdet ovat niin synkkiä uutisineen): ”Ei todellisuudelta sovi silmiäkään
ummistaa.”
Viikon vinkki: parasta,
mitä jokainen vanhempi voi lapselleen tarjota, on läsnäolo ja rakkaus,
Tarjotaan niitä! Ne eivät kysy rahaa.
Erimielisyyteni lähti kasvuun blogin puolivälistä ja se kasvoi kappale kappaleelta, kunnes viimeinen kappale - viikon vinkki - muutti kaiken.
VastaaPoistaJäin miettimään, että korreloiko lasten pahoinvointi ja lasten lähimpien niukkuus itsessänsä? Vai onko enemmän niin, että vanhempien niukkuus heijastuu noihin viikon vinkissä kerrottuihin seikkoihin. Eli köyhyydestä, niukkuudesta ja kulutuksen määristä viis, kunhan vain lapsi saa kaikissa muodoissaan aitoa rakkautta läheisimmiltään.
Tietenkään sen viimeisintä mallia olevan ynnäysmoottorin puuttuminen ylioppilaskirjoituksissa ei pelkällä rakkaudella korvaannu.
Aito rakkaus kaikissa muodoissaan kestää kyllä aikamoisen niukkuudenkin. Kenties vielä "tuhoisampaa" on korvata "viikon vinkit" it-teknologialla.
Kiitos tarpelelisesta tähdennyksestä Arnold! Juttuhan on tietysti niin, että tässä tilastonikkarit (lue: hyvinvontitutkijat) katsovat kylmästi suurilla väestömäärillä tehtyihin tilastollisiin analyyseihin, eli millaisia asioita ja ilmentymisä näkyy vaikkapa 20 000 lapsiperheen joukossa, joista niin ja niin suuri osa kuuluu siihen ja siihen tuloluokkaan jne. Tällainen analyysi ei tietenkään ulotu yksilöllisiin eroihin, eikä todella hyvin voiviin, onnelista arkea eläviin perheisiin, joita löytyy myös niistä alhaisimmista tuloluokista.
VastaaPoista