tiistai 7. toukokuuta 2013

Unelmien työpaikan puolesta

Esitin tässä päivänä muutamana itselleni vakavan kysymyksen: millainen mahtaa olla hyvä työpaikka?

Kokeilehan sinäkin. Minulle tuli ensimmäisenä mieleen fiilis. Hyvän työpaikan tuntee siitä, että sinne on kiva tulla aamulla.

Entäpä itse työ? On sanottu, että hyvällä työpaikalla on tarjota työntekijöilleen selvästi rajatut tehtävät ja tavoitteet. "Tuossa on ottava Fiskarsin lapio, tuosta kulkee linja. Kaiva siitä."


Sitten tulevat tietysti rahkeet ja resurssit...Niistä tärkein lienee aika. Hyvässä työpaikassa ei ole kiire, ei ainakaan usein. Eikä unohtaa pidä myöskään taloutta, resursseja, kuten hienosti sanotaan.

On nimittäin ankeaa olla töissä paikassa, jossa jokainen post it –lehtiö on kärttämisen takana. Tai, jossa palkkapäivä on erityisen jännittämisen päivä: tuleekohan se palkka nyt tällä kertaa ajallaan?

Jonkinmoinen hyvän työpaikan merkki on sekin, että työntekijät eivät vaihda päntiönään taloa. Työn laatukin on tämmöisessä paikassa kohdallaan ja uudet ideat sikiävät. Ei kierretä aina samaa rataa...On tekemisen meininki.

Tekijä, tukija, näkijä

Unelmien työpaikassa on hyvä pomo, eli työn johtaminen toimii. Hyvä johtaminen ei tietenkään ole kopissa istuskelua, ei sähköpostijohtamista, eikä myöskään takaa huutelua. Hyvä johtaja johtaa joukkojaan reilusti keskellä, jopa keulilla astellen.

Hyvä johtaminen ei synny kerran vuodessa käytävistä kehityskeskusteluista. Ei, se on arjessa kohtaamista, pysähtymistä ja kuuntelemista - myös kuulemista.

Hyvä johtaja on, paitsi näkijä ja tekijä, myös tukija.

Ehkä tuli mietittyä johtamista aivan erityisesti nyt, kun niin monet työyhteisöt ovat jatkuvan sopeuttamisen, tehostamisen ja norjistamisen kohteina.


Ajatelkaa nyt vaikkapa näitä YT-neuvotteluja. Ne ovat jo kriisejä sinällään. Ellei näitä tilanteita hoideta taitavasti, on niistä seurauksena turvattomuutta, kaupan päälle muitakin kielteisiä tunteita — ei vähiten pelkoa omasta ja läheisten tulevaisuudesta.

Entä työ: mitä pomo ajattelee siitä? Toki johtaja arvostaa työtään, mutta hyvä johtaja uskaltaa myöntää myös sen, että elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin työ.

Pitäisi aina muistaa: työ on ihmistä varten, ei ihminen työtä varten.

Hyvä johtaja myöntää rajallisuutensa

Hyvässä työyhteisössä johtajakin jaksaa sietää paremmin ristiriitoja. Hyvässä työyhteisössä johtaja on hyvässä keskusteluyhteydessä kaikkien alaistensa kanssa.

Sanoin tarkoituksella kaikkien, sillä äärimmäisen tärkeää on tasapuolisuus, tiedon kulkeminen ja johdonmukaisuus. Kun työyhteisö on hyvässä hapessa, nämä asiat ovat kunnossa.

Kyräilevä asenne on työyhteisössä aina hälytysmerkki jostakin. Tämmöisen asenteen kitkentä ei tahdo onnistua, jos on vahva tunne epäreiluudesta, eli siitä, että jota kuta suositaan toisten kustannuksella.



Sitten pitää vielä muistaa palaute. Tuntuu kuin meillä Suomessa positiivinen palaute olisi liian harvinaista herkkua. Hyvä johtaja ei siis unohda kiitosta, kun sen aika on. Kun ammattitaitoa syntyy, sitä on arvostettava, avoimesti.

Hyvä johtaja uskaltaa myöntää rajallisuutensa. Hän on armollinen, paitsi alaisiaan, myös itseään kohtaan ja uskaltaa — tarvittaessa — pyytää reilusti apua.

Työhyvinvointia yhdessä tekemällä

Tässä on muuan ristiriita, joka minua on vaivannut. Fyysisestä hyvinvoinnista meillä puhutaan paljon ja sitä ehkä osataankin hoitaa. Sen sijaan henkinen hyvinvointi laahaa perässä.

Kiire, erityisesti jatkuva kiire synnyttää stressiä, ajan oloon jatkuvan stressin. Tämä kaikki heijastuu ensin työn hallinnan tunteeseen ja vähitellen jaksamiseen. Pian se näkyy uupumuksena ja voipa se pahentua loppuun palamiseksikin.


Hyvä johtaminen on tärkein työhyvinvoinnin lähde. Huono johtaminen puolestaan aiheuttaa psyykkistä kuormittumista, mikä karkottaa – ennemmin tai myöhemmin — myös viihtyvyyteen ja työilon.

Lopuksi on vielä erikseen sanottava: monien suomalaisten (?) työpaikkojen ongelma on kateus. Kun kateus pääsee vallalle, alkaa takana pelaaminen ja vähäisenkin tiedon panttaaminen. Voipa vallan saada myös ilmiselvä kiusaaminen.

Taisin päätyä kiertokautta luottamukseen. Ei hassummin. Luottamus on tärkeimpiä hyvän työpaikan ominaisuuksia. 

Sanokaa te, mitä tästä jäi vielä puuttumaan?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti