torstai 6. kesäkuuta 2013

Työpaikkojen villi testaushömppä

Taloussanomien toimittaja Elina Ranta on paneutunut työelämän psykologisiin testeihin.

”Persoonallisuustestien käyttö on lähtenyt jo lapasesta monilla työpaikoilla,” aloittaa hän juttunsa. ”Psykohömppä on yhä suositumpaa, ja sitä on helppo myydä, kun yritysten säästöpaineet ovat koventuneet.

Näin kai se on. Kaikenkarvaisia persoonallisuus- ja kykytestejä tehdään liian monissa yrityksissä epäasiallisilla tavoilla.





Testeissä laiminlyödään myös tietosuojalakia, harmittelee Rannan haastattelema tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

Psykologiliiton mukaan tilanne on vain pahentunut vuosikymmenen alkupuolelta. Tuolloin lakiuudistus siivosi epäpäteviä testaajia markkinoilta.

Monella työnantajalla ei ole aina hajuakaan, mitä laki sanoo ihmisen testaamisesta. Esimerkiksi uskontoon ja rotuun liittyviä kysymyksiä ei saa esittää.

”Jos olisit puu, mikä puu olisit?”

Aina välillä olen törmännyt itsekin turhautuneisiin työnhakijoihin, jotka ovat olleet nöyryyttävissä ”testeissä” epäillen vahvasti niiden osuvuutta.

Muuan tuttavani sai aikanaan kuulla, ettei tullut valituksi hakemaansa työhön. Hän uumoili syyksi testiä, johon oli osallistunut. Testin mukaan hän ”ei soveltunut esimiestehtäviin”.

”Tämä oli kummallista”, aprikoi tuttavani. ”En nimittäin hakenut lainkaan esimiestehtäviin tuossa yrityksessä.”


Taloussanomien jutun kirvoittamat kommentoijat tuntuvat olevan herttaisen samaa mieltä toimittaja Rannan kanssa.

Joku epäili sitä, miten kysymys: "Jos olisit puu, mikä puu olisit?", voi mitenkään tarjota vihjettä soveltuvuudesta kasvatusalalle.

Eräältä kunnanjohtajakandidaatilta oli tivattu testissä muun muassa: "Oletko tuli vai vesi?" Hulluinta oli, että hakijan antamaan vastaukseen oli viitattu kirjallisen valintapäätöksen perusteissa.

Hakijasta oli tullut kunnanjohtaja, mutta sitä ei kerrottu, pitääkö kunnanjohtajan olla mieluummin tuli vai vesi.

Ansoja kaikkialla

Muuan Taloussanomien keskustelijoista kertoi olleensa tilanteessa, jossa tietokone arpoi testattavan eteen sanapareja satunnaisesti.

Vastattavaksi tuli siis sen kaltaisia kysymyksiä kuin ”Oletko ennemmin tyhmä vai laiska?” tai: "Oletko nopea vai harkitseva päätöksentekijä?"  

Hmmm… Sanokaapa muuten, miten näihin vastataan, kun molemmissa vaihtoehdoissa on ansa?


Tästä kuulemma olikin keskusteltu hakutilanteessa vakavaan sävyyn "Täällähän lukee, että olet laiska...?"  No jaa, kyllä minä sen ajan harkitsen kuin vaaditaan...

"Jaha, siis jahkailet?" - No eeen, vaan... "Hätiköit? Minä laitan tänne, että hätiköit."

Työnhakutilanne voi muuttua varsinaiseksi farssiksi, jos persoonallisuustestin tilaaja ja tuottaja eivät ole henkilöarvioinnin ammattilaisia.

”Mä oon valmistunu amiksen kokkilinjalta ja teen näitä testejä maistereille,” väittää yksi Taloussanomien keskustelijoista.

Paineensietokyky alhainen

Rannan jutun mukaan Psykologiliiton tietoon on tullut tilanteita, joissa konsultin, työnantajan ja hakijan välinen palautekeskustelu on muuttunut ahdistavaksi ja nöyryyttäväksi inttämiseksi siitä, millainen persoonallisuus hakijalla on.

Jos hakija erehtyy itse kyselemään, siitäkin saattaa tulla pyyhkeitä. Onpa käynyt niinkin, että hakijan ”paineensietokyky” on rankattu vähäiseksi 20 kysymyksen pohjalta.

Psykologiliitto onkin ryhtymässä puuhiin asiattomien testausten eliminoimiseksi. Liiton pian julkaistavissa ohjeissa opastetaan tunnistamaan puoskarimaista henkilöarviointia.

Lähtökohta on, että testattavaa pitäisi aina haastatella asianmukaisesti. Lisäksi, testitilanne on arveluttava, mikäli käytetään vain yhtä menetelmää.


Testauspalvelua tarjoava saattaa esiintyä psykologian tai käyttäytymistieteen ”asiantuntijana” ilman asianmukaista koulutusta. Tätä on syytä varoa.

Liitto korostaa, että edes kaikki psykologit eivät ole päteviä testaukseen, vaan psykologisten testien tekemiseen ja tulkintaan tarvitaan henkilöarviointiin erikoistunutta psykologi.

Psykologiliiton mukaan olisi aina muistettava, että testien tuloksista ei voi vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä

Heikolle arvioinnille tyypillistä on kritiikitön varmuus tulosten oikeellisuudesta tai joko–tai -johtopäätökset.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti