tiistai 16. joulukuuta 2014

Olemme ulkoistaneet muistimme

Kysyn nyt vanhemmalta lukijailtani: oletko viime vuosien aikana huomannut muutoksia suhteessa oman muistisi käyttöön?
Kuvitellaapa tilannetta, että et muista yllättäen jotakin asiaa. Miten toimit? Et ehkä jääkään enää pinnistelemään aivojäntereitäsi, vaan nappaat pöydällä makaavan iPadin ja sitten: googletat.
                          

Vielä puolen vuosikymmentä sitten istuit tolallasi ja pinnistelit. Koetit kuumeisesti palauttaa asiaa mieleesi. Se ei ehkä tullut sinne heti, mutta sitten: se nousi kuin nousikin alitajunnan hämäristä.
Kohdistin kysymykseni meille varttuneemmille siksi, että teini-ikäiset lapsemme eivät ole ikinä toimineen kuvaamallani tavalla, siis pinnistäneet muistiaan.
He ovat aina etsineet tarpeellisen tiedon netistä.
Google-efekti
Tutkijat ovat jo jonkin aikaa panneet merkille muutoksia ihmisten muistin käytössä. Taustalla on oletus siitä, kuinka internetin hakukoneet (Google etunenässä) ovat pikku hiljaa alkaneet muuttaa aivojemme toimintaa.
On alettu puhua jopa Google-efektistä.

Lyhyessä Science –lehden jutussa kerrotaan, kuinka muutamat psykologit testasivat ihmisten ajattelua hetkellä, jolloin kohteelle esitettiin pulmallinen kysymys.
Kysymystä pohtinut ihminen ei yllättäen käyttänytkään aivojaan itse vastauksen löytämiseksi.
Sen sijaan hän suuntasi ajattelunsa toisaalle ryhtyen ajattelemaan paikkaa, josta voisi löytää vastauksen kysymykseen.
Hän ajatteli nettiä!
Erityisesti ihmiset, jotka uskoivat pääsyn nettiin olevan mahdollista kädenkäänteessä, ajattelivat enemmän itse tiedon lähdettä kuin asiaa, jota oli kysytty.
Tutkijoiden mukaan tulokset tukevat väitettä internetin kahmaisseen paikan ihmiskunnan tärkeimpänä ulkoisena muistina.

Onko tässä sittenkään mitään todella uutta? Ei ole. Nimittäin, ja jos mennään oikein kauas historiaan: mitä tekikään kirjapainotaito ihmisen muistille?
Kun ihmiset olivat siirtäneet perimätietoaan tulen äärellä kerrottujen tarinoiden muodossa tuleville polville (heidän muistiinsa), yhtäkkiä tuli Gutenberg -niminen heppu, joka alkoi monistaa kirjoja.
Mikä valtava muutos
Enää ei tarvinnut muistaa, kun tuo hyvä tarina löytyi painettuna kirjasta. Kirja löytyi hyllystä.
Tavallaan kirja oli aikansa hakukone satojen vuosien ajan. Se ulkoisti osan ihmisen muistia. Mutta, kuten sanottu: nyt on siis otettu jälleen uusi askel.

Meillä on tikut, massamuistit, pilvipalvelut jne. Mitään ei tarvitse erityisesti painaa mieleen, kun se on niin nopeasti löydettävissä muistista.

Ai, että olenko huolestunut? Kyllä tämä kieltämättä muutamia huolenryppyjä painaa otsaan.
Aivopinnistely on jäämässä pois. Ei ihme, jos nykyään puhutaan niin huolestuneeseen sävyyn muistisairauksien lisääntymisestä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti