Kuuntelin autoradiota. Olin pudota penkiltäni kuullessani kahden
aikuisen ihmisen aivan vakavissaan vaihtavan ajatuksia siitä, kuinka
fitness-patukoilla voi korvata aterian silloin, tällöin.
Alan piireissä kuulemma puhutaankin oikein
”ateriankorvauspatukoista”. Ne ovat ”ravitsevia
ja täyttäviä sisältäen kaikki tarvittavat vitamiinit ja kivennäisaineet”.
Ales Krivec
Eikä siinä kaikki: tämä mainio energiapommi on vielä maukas ja vähäkalorinenkin. Se voi sisältää jopa 30 prosenttia päivittäisestä vitamiinien ja kivennäisaineiden saantisuosituksesta.
Eikä siinä kaikki: tämä mainio energiapommi on vielä maukas ja vähäkalorinenkin. Se voi sisältää jopa 30 prosenttia päivittäisestä vitamiinien ja kivennäisaineiden saantisuosituksesta.
Missähän loukossa olen elänyt, kun en tätäkään ole tiennyt?! Sen
verran asia jäi jurraamaan, että piti oikein googlata.
Totta se oli
Kyllä tämä oivallisuus vahvistettiin myös patukkavalmistajien
sivulla: ”Käytä patukkaa korvaamaan yhden
tai useamman aterian päivän aikana, kun haluat laihtua tai hallita painoasi.”
”Jos vaihdat kaksi ateriaa
päivässä patukkaan – auttaa se sinua entistä tehokkaammin laihtumaan ja hallitsemaan
painoasi.”
Jay Mantri
Patukoiden ravintosisältö ei kuitenkaan ollut se juttu, josta radiossa puhuttiin. Varsinaisena aiheena oli kiire.
Patukoiden ravintosisältö ei kuitenkaan ollut se juttu, josta radiossa puhuttiin. Varsinaisena aiheena oli kiire.
Kuulemma patukoihin ajaudutaan tulevaisuudessa yhä useammin,
koska kiirekin lisääntyy.
Yhä useammalla on työ, joka estää esimerkiksi puolen tunnin ateriat. Kun
aikaa ei tahdo löytyä, on kuulemma ”ihan Ok” korvata ateria patukalla ainakin
muutama kerta viikossa.
Mitähän tähän sanoisi?
Vaikka tässä puhuttiin lähinnä työaterioista, en malta olla muistelematta sitä kasvatuksen tutkijoiden jo
ammoin esiin nostamaa löydöstä, jonka mukaan yhteinen ruokahetki on suorastaan tärkeimpiä lapsuus- ja nuoruusajan kasvatukseen liittyviä yhteisöllisiä elementtejä.
Nimittäin: yhteinen ruokahetki on noussut esille, kun on haastateltu
aikuiseksi varttuneita, päällisin puolin tasapainoisen elämän eläneitä ihmisiä.
Patryk Sobczak
Heiltä on kyselty, millaisia (kasvatuksellisia) asioita he näkevät tärkeinä omassa lapsuudestaan.
Heiltä on kyselty, millaisia (kasvatuksellisia) asioita he näkevät tärkeinä omassa lapsuudestaan.
Eivät he ole puhuneet esimerkiksi kurista, rahasta tai vanhempien koulutustasosta. Ei, he ovat
puhuneet sellaisista asioista, kuten rytmi, turvallisuuden tunne ja
säännöllisyys.
Kun tutkijat ovat pyytäneet
tarkentamaan,
sieltä on tullut: ”No,
niinku ruokailu. On tärkeää, että joka päivä oli edes jokin lyhyt hetki,
jolloin perhe saattoi kokoontua yhteen ja tavata kasvotusten.”
Oliver Berghold
Totta. Tuollainen 20 - 30 minuutin ruokahetki ei ole pitkä aika, mutta kun se toistuu päivittäin seitsemästi viikossa, se tuntuu. Ruokahetki on yhteisöllisyyttä vahvasti lisäävä asia.
Totta. Tuollainen 20 - 30 minuutin ruokahetki ei ole pitkä aika, mutta kun se toistuu päivittäin seitsemästi viikossa, se tuntuu. Ruokahetki on yhteisöllisyyttä vahvasti lisäävä asia.
Ja miten demokraattinen hetki se on! Kun jokainen nuorimmasta
vanhimpaan saa samoilla oikeuksilla puhua päivän tapahtumia, onnistumisiaan ja
epäonnistumisiaan, ilojaan ja surujaan.
Päivällinen on arvo - sekä kotona että työssä. En hyväksy sen korvaamista patukoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti