maanantai 14. joulukuuta 2015

Hyväksy stressaava todellisuus

Tiesittekö, että reilu puoli miljoonaa suomalaista popsii enemmän tai vähemmän säännöllisesti masennuslääkkeitä.

Sataprosenttista alkoholia tämä kansa kaataa kurkustaan vuoden aikana reilun ämpärillisen per henkilö. Huumeet yleistyvät ja kaikenlaisen sekakäytön lisääntyminen huolettaa.

Eikä siinä kaikki. Maamme talous on tiukemmalla kuin miesmuistiin.

Se on jopa niin tiukalla, ettei meillä näytä olevan suurtakaan varmuutta siitä, miten ihmeessä selviämme vaikkapa ikääntyvän väestömme mukanaan tuomista haasteista.


Puhumattakaan huolista maamme rajojen ulkopuolella: kaiken maailman terroristit räjäyttelevät tienvarsi- ja autopommeja milloin missäkin.

On iskuja kouluihin, lentokentille ja rautatieasemille. Mitä ja miksi, sitä on vaikea pienen ihmisen aivoituksillaan ymmärtää.

Tarkoitukseni ei ole olla masentava

Halusin vain lyhykäisellä johdannolla osoittaa, että elämme maailmassa, josta murheen aiheet eivät todellakaan näytä loppuvan. Oikeastaan kyse on sekä syistä että seurauksista.

Erilaiset huolenaiheet ja näiden synnyttämä stressi onkin tunnistettu, paitsi monien sairauksien, myös monien kotona tai työpaikalla tapahtuneiden väkivallantekojen taustalla olevaksi tekijäksi. 


On havaittu sekin, että mitä enemmän ilmassa on pelon sekaisen stressin lähteitä, sitä helpommin ihmiset reagoivat ei-toivotulla tavalla – vaikkapa turruttaviin lääkkeisiin ja humalaan turvautumalla.

Näihin(kin) kysymyksiin on tarttunut yhdysvaltalainen masennuksen tutkija Alex Korb kirjoittamalla teoksen ”The Upward Spiral”.

Korbin sanoma on typistettynä seuraava: koska stressi on niin merkittävä masennusta aiheuttava tekijä, meidän olisi koetettava eliminoida elämästämme stressin lähteitä – ainakin mahdollisimman monia niistä.

Toisaalta on oltava realisti

Koska maailma on sellainen kuin se on, emme tietenkään voi koskaan poistaa elämästämme kaikkia stressin lähteitä.

Tämän tosiasian takia meidän on kehitettävä itsellemme konsteja. Korbin mukaan muuan juju on siinä, että yksinkertaisesti vain hyväksymme tilanteen. Otamme asiat sellaisina kuin ne ovat.

Hyväksy tilanne (se, että elämä aina toisinaan stressaa), mutta muuta sen sijaan omaa tapaasi suhtautua stressaaviin asioihin.


Käytännössä se tarkoittaa sitä, että koulutat aivojasi. Aivot nimittäin käsittelevät stressin uhkana. Se, että näin käy, johtuu puolestaan perimästämme.

Ongelma on siinä, että meillä on luolamiehen aivot. Ne ovat tottuneet käsittelemään paljon konkreettisempia tilanteita kuin ne tilanteet, joita nykyihminen arjessaan kohtaa.

Esimerkiksi epävarmuus kuukauden kuluttua vastaan tulevasta lainan lyhennyksestä on jotenkin epämääräisempi uhka kuin metsässä vastaan nelistävä karhu.

Käy ongelmia päin!

Molemmat tilanteet stressaavat, mutta nykyihmisen ongelma on se, että epämääräisiä uhkatekijöitä on niin paljon.

Kaiken lisäksi ne ovat niin mittavia, ettemme kykenisi hallitsemaan niitä - ei, vaikka meillä olisi aikaa miten. Näitä uhkia media tarjoilee aistiemme ulottuville jatkuvasti.

Sen sijaan, että hankkisimme stressaamalla, ahdistumalla ja masentumalla lisää kroonisia sairauksia, meidän pitäisi käydä pystyssä päin tulta päin - näin sanoo Korb.


On aina parempi tie koettaa selittää ristiriita itsensä ja ympäröivän maailman välillä, eikä kehitellä mieleensä epämääräisiä pelkoja tulipaloista, sairauksista jne.

Se, että hyväksymme stressaavat ihmiset, paikat ja asiat sellaisenaan, ei ole myöntymistä apatiaan ja passiivisuuteen, vaan enemmänkin todellisuuden julman luonteen hyväksymistä.

Jos et voi valvoa ihmisiä, paikkoja tai asioita, koeta edes ohjata omaa suhdettasi niihin. Kohtaa ongelma rohkeasti ja varaa aivoillesi enemmän aikaa mukautua!

Ensin se voi olla tuskallista, mutta pian - huomaat sen - ongelma alkaa ikään kuin nöyrtyä. Se notkistaa polvensa ja alkaa pienetä!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti