maanantai 30. toukokuuta 2016

Haetaan reipasta kodinraivaajaa

Arizonan yliopiston tutkija Jess Alberts teki yllättävän hyönteisiä koskevan havainnon.

Hänelle valkeni, että esimerkiksi muurahaisilla ja mehiläisillä näyttäisi olevan jonkinlainen synnynnäinen ärsyyntymiskynnys pesänsä epäjärjestykselle.

Kun kynnys ylittyy, asukit ponnahtavat liikkeelle ja ryhtyvät toimeen.


Katso nyt tätä: jotakin tälle siivolle on tehtävä!

Aikansa viisasta luontoa ihasteltuaan Alberts keksi laajentaa löydöksensä sovellusalaa.

Toimiiko sama myös ihmisillä?

Miten lie, toimiikohan sama myös ihmisten keskuudessa? Ja toden totta, hän sai vahvistusta oletukselle: ihmisiltäkin löytyy moinen ”sotkuisuuden ärsyyntymiskynnys”.

Alberts ei liene aivan metsässä oletuksineen. On nimittäin tutkimuksia, jotka osoittavat noin kaksi kolmasosaa meistä potevan jokseenkin alituiseen syyllisyyttä epäjärjestelmällisyydestään.


Noin 70 prosenttia ihmisistä arvostaa siistejä henkilöitä ja peräti 79 prosenttia arvioi, että he itse olisivat tyytyväisempiä elämäänsä, jos saisivat siihen enemmän järjestystä.

Sotkuisuus erojen selittäjänä

Erään tutkimuksen vastaajista noin kahdeksan prosenttia uskoi vakaasti, että sotkuisuudesta syntyvä stressi voi hyvinkin olla syynä avioeroon.

Miksi siisteyttä arvostetaan? Sosiaalipsykologit puhuvat (jälleen) hallinnan tunteesta.


Ihmisellä on luontainen taipumus luokitella ja järjestellä maailmaa mieleisekseen. Sitä paitsi: siisti ihminen vaikuttaa tehokkaalta ja luotettavalta.

Kun olosuhteet ovat tällaiset, ei liene ihme, että esimerkiksi Yhdysvalloissa kaikenlainen järjestelybisnes on tätä nykyä nopeasti kasvava toimiala.

Kasvava bisnes

Pelkkää komerokauppaa tehdään Amerikoissa vuosittain yli kahden miljardin dollarin arvosta, puhumattakaan varastohotelli- ja datantuhoamisbisneksistä, joiden todellisen boomin on ennustettu olevan vasta edessä.

Puhutaan myös kodinraivaajien kasvavasta ammattikunnasta. Ammattiraivaajan valtti on kuulemma ulkopuolisuus.

Tyypillisiä kodinraivaajien asiakkaita ovat lapsiperheet, eronneet, yksin ja kaksin asuvat, mutta on myös eläkeläisiä, jotka eivät ole hennoneet vielä luopua ”liian hyvistä tavaroistaan”.


Tyypillisin näkymä kodinraivaajan asiakaskotiin on tavaroilla paksusti kuorrutettu tila, joissa esineillä ei ole pitkään aikaan ollut paikkaa.

Olisi vaan niin hyvä, jos joku muu ottaisi kantaa siihen, mikä täällä on liikaa, sanotaan.

Ehkä se niin onkin. Omastaan on vaikea luopua, mutta jos joku ihan pikkuisen auttaa, niin se on jo paljon helpompaa.

Mistähän tämäkin kertoo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti