Mitä jos…. lyhentäisimme työviikkoa?

Pitkään mieltäni korventanut ajatus on vihdoin saamassa tukea. Siis, että ylipitkät, jopa 10–12-tuntiset työpäivät viitenä päivänä viikossa eivät millään voi olla tehokkaita

Tällä tahdon sanoa, että työviikon jatkaminen (vähänkään) ei tuo tehoa lisää, noin niin kuin pitkän päälle.

Tutkijat ovat saaneet ihan empiirisiäkin (so. kokeellisia) viitteitä siitä, että mitä kauemmin työpaikalla viettää aikaa, sitä vähemmän itse asiassa saa aikaan.

Ei saatu tulos tietenkään ala mihinkään kadota, mutta "tehokkuuskäyrä" alkaa jossakin vaiheessa painua kohti kaakkoa ja lopulta voidaan kysyä ihan syystä: mitä ihmettä me täällä enää nuokutaan?!

Minua väsyttää. Mitä te muut olette saaneet aikaan?

Muun muassa työelämäpsykologi K. Anders Ericssonin tutkimuksissa on todettu, että ihmiset jaksavat tehdä keskittynyttä työtä työpäivästä yleensä enintään 4-5 tuntia.

No, eihän tämä nyt mitään niin yllätyksellistä ollut, mutta pitipähän tämäkin oikein tutkimuksin todeta. Kai tämän nyt jokainen on kokenut.

Mutta: ainakin Yhdysvalloissa on yrityksiä, jotka ovat jo käyneet tuumasta toimeen.

Esimerkiksi  Treehouse -nimisen teknologiayrityksen toimitusjohtaja Ryan Carson kertoo, että yhtiön siirtyminen 32-tuntiseen työviikkoon – itse asiassa jo kymmenen vuotta sitten - kohensi tehokkuutta kuulemma "merkittävästi".

Tuloksiakin on saatu

Onnistumisen puolesta puhuu myös yhtiön liikevoitto, joka mitataan miljoonissa.

”Me yksinkertaisesti pidämme työntekijöistämme mielettömän hyvää huolta. Kyse ei ole yksin lisääntyneestä vapaa-ajasta, perheen kanssa vietetyn ajan lisääntymisestä ja työssä vietetyn ajan vähentymisestä.
 

Kyse on koko elämän tasapainosta, sen eri osa-alueiden välillä. Siitä, että ihmiset tulevat töihin mielellään”, hän muotoilee.

Muotoiluyritys Reusser Design siirtyi nelipäiväiseen työviikkoon jo vuonna 2013, ei pakosta, vaan ihan vapaaehtoisesti.

Tai, töihin neljänä päivänä viidestä?

Yrityksen toimitusjohtajan mukaan ihmiset työskentelevät neljän päivän aikana liki viiden edestä, koska heitä motivoi ylimääräinen vapaapäivä perjantaisin ja siten pidempi viikonloppuvapaa.

Yllätys, yllätys. Sama on huomattu kouluissa. On jo tutkimustuloksia, joiden mukaan nelipäiväinen kouluviikko voisi parantaa koulusaavutuksia.

Selitys on tietysti sama, eli että väsyneenä keskittyminen herpaantuu, kun lapset joutuvat istumaan paikallaan ja opiskelemaan pitkiä aikoja yhteen putkeen.

Minä muuten uskon tähän. Ja miettikää lisäksi: milloin olette tehokkaimmillanne?

Ehkäpä kello 8-12, kuten minä. Myöhäisinä iltapäivän tunteina olen aika hyödytön tyyppi työnantajalleni.

Niin se vaan menee. Mutta en puhu tästä ääneen.