Kuuntelin Yle Puheelta Perttu
Häkkisen ohjelmaa ”Nörttiys – ihmeellinen oireyhtymä”. Ohjelman vieraana oli
muun muassa tekniikan tohtori, kansanedustaja Jyrki Kasvi.
Tuonkertaisessa ohjelmassa
kurkistettiin (otsikon mukaisesti) nörttiyden taakse, mm. kysymällä, mikä moisen
ilmiön aikanaan synnytti ja miten se näkyi meillä vaikkapa 1980- ja 90-luvuilla.
Alun pitäen nörtti-sana tulee englannin kielestä (nerd = typerys, mäntti). Meille Suomeen se rantautui lähinnä tietokonekulttuurin mukana ja ainakin osin korvasi sanan "nynny".
Ja näin kai se on meillekin ollut: nörtti
on se lähipiirin innokas tietokoneharrastaja, jolle ovat kelvanneet muutkin kuin
muotifarkut. Tällaiseksi myös Jyrki Kasvi oli nörttiyden nuoruudessaan kokenut.
Asperger
osana autismin kirjoa
Kiintoisaa oli se, että ohjelmassa
sivuttiin myös Asperger-oireyhtymää. Kysehän on yhdestä ns. autismin kirjoon
kuuluvasta oireyhtymästä, josta kärsii nykyarvion mukaan noin joka sadas syntyvä lapsi.
Moni meistä saattaa tuntea henkilön, johon
liitämme Asperger-ihmisen piirteitä, mutta sen selittäminen onkin meille jo paljon
vaikeampaa, mitä moisilla piirteillä tarkoitamme.
Ensinnäkin, Aspergerin oireyhtymä luetaan ns. laaja-alaisiin kehityshäiriöihin ja se pysyvä. Oireyhtymä sai nimensä sen ensimmäisenä kuvanneen itävaltalaislääkäri Hans Aspergerin mukaan.
Asperger
diagnosoidaan pääosin kolmen piirteen perusteella: poikkeava kommunikaatio,
sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet ja pakottavat rutiinit sekä
erityismielenkiinnon kohteet.
Kuinka Asperger voi liittyä nörttiyteen
Viime
mainittu, eli ”erityismielenkiinnon kohde” liittää siis Aspergerin (tässä nimenomaisessa
tapauksessa!) mahdolliseen nörttiyteen.
On tärkeää
huomata, etteivät tietokoneet suinkaan ainoa mahdollinen kiinnostuksen kohde
ole. Asperger-ihminen saattaa olla yhtä hyvin kiinnostunut vaikkapa Antiikin aseista, Suomen kuntien veroasteesta tai Pohjolan lepakoista.
Toinen seikka, mikä on liittänyt monet Asperger -lapset ja -nuoret nörttiyteen, on se, että he ovat keskimäärin älyltään normaaleja, ja usein tavalla tai toisella hyvinkin lahjakkaita.
Koska
esimerkiksi tietokoneharrastus, koodaaminen tms. ei edellytä face-to-face
vuorovaikutusta, moni Asperger-ongelmainen saattaa uppoutua seurustelemana
koneensa kanssa tai verkon välityksellä samoista aiheista kiinnostuneiden
kanssa.
Tämä muuten on asia, joka on osattu huomioida aiempaa paljon paremmin esim. IT-alan
rekrytoinnissa. Huomio koskee laajemminkin autismia.
Jos olet kohdannut yhden Asperger -ihmisen, olet tavannut
yhden
Näin
väittävät asiaa tuntevat. Eli, Aspergerin oireyhtymästä kärsivien oirekuva ja
oireiden voimakkuus vaihtelee todella paljon ja siksikin tämän
kehityshäiriön kuvaaminen on haastavaa.
Asperger-ihmiselle
saattaa esimerkiksi olla ominaista alttius yksityiskohtaiseen, monotoniseen tai
nopeaan puhumiseen riippumatta siitä, että vastapuoli ei ole enää pitkään
aikaan kuunnellut.
Samoin, hänellä voi olla vaikeuksia ymmärtää huumoria tai tunnistaa toisten tunteita — ehkä myös vaikeuksia ilmaista omia tunteita.
Tästä puolestaan
saattaa koitua ongelmia sosiaalisten suhteiden luomisessa.
Asperger –ihmisellä
voi olla vaikeuksia silmän ja käden koordinaatiossa, mutta myös heikosta
hienomotoriikasta johtuen vaikeuksia opetella kirjoittamaan.
Onko Asperger periytyvää?
Ohjelmassa
todettiin sivumennen, että Aspergerilla on ehkä jonkinasteista periytyvyyttä.
Toden
totta, tähän on saatu varovaisia viitteitä mm. Piilaaksossa, johon on saattanut
hyvin kapea-alaisen kiinnostuksensa takia kerääntyä keskivertoa enemmän myös
Asperger-tyypin ihmisiä.
Kun
kaksi Asperger-ihmistä perustaa perheen, saattaa myös lapsesta tulla Asperger -oireinen.
Mutta (HUOM.) näin ei siis välttämättä käy.
Niinkin on sanottu, että Aspergerin oireyhtymän periytyminen ei noudata aivan tavanomaisia periytymissääntöjä.
Ei
siis ole kyetty mitenkään tarkasti määrittämään, millä todennäköisyydellä piirre periytyy
vaikkapa isältä lapselle.
Asperger
on haastava asia, mutta se on ilmiselvästi myös elämäämme — mukaan lukien
työelämä — rikastuttava asia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti