tiistai 26. syyskuuta 2017

Huonohko, mutta hyväksytty gradu?

Gradujen ohjaajana olen joutunut toisinaan käymään sisäistä jaakobin painia siitä, voinko tarjota ohjeita ”huonon” gradun tekemiseen.

Eikö kaikkien ohjaajien pidä aina ja kaikissa tilanteissa tarjota neuvoja mahdollisimman hyvän opinnäytetyön tekemiseen?


Jos vuosia sitten tulin siihen tulokseen, että ei pidä. Ei aina. Joskus elämässä on tilanteita, että hiukan kehnompikin viritys on todella järkevä ja jopa kypsä ratkaisu.

Näitakin olen käsitellyt Tulevan maisterin graduoppaassa (2017)

Olen koettanut tuoda esille, että ”kakkosen” (tai joskus peräti ykkösen) gradu voi olla paljon toivotumpi lopputulos kuin kunnianhimoisesti aloitettu gradu, jossa puhti loppuu kesken ja joka ei sitten valmistu kenties ikinä.

Liian monen gradun on tappanut kunnianhimo. Nimittäin, Elämä isolla E:llä on alkanut velkoa tekijää liian roimalla kädellä. On tullut muita Asioita, aikapula, on tullut ehkä uupumus ja joskus jopa terveys (oma tai läheisen) on ollut uhattuna.


Tässä siis ohjeita hieman vaatimattomamman gradun tekoon

Voit käyttää vapaasti soveltaen niitä, eli JOS tuntuu, että tästä tai tuosta neuvosta voisit hieman kunnianhimoisemminkin selvitä, niin kernaasti – maailma on avoinna!

Valitse tavanomainen aihe

Aiheen valinta on gradun teon A ja O. Älä valitse liian harvinaista aihetta, sillä voit joutua yllättäviin ongelmiin tutkimuskirjallisuuden puutteen vuoksi.

Suhteellisen tutkittu aihe on hyvä myös siksi, että löydät netistä melko helposti ”esimerkkigradun”. Etsi yksi sellainen (ei enempää!) ja sovella sitä omaan työhösi.


Sitä sanotaan mallin katsomiseksi :). Ethän tietenkään tee samanlaista: voit esimerkiksi rajata omaa graduasi hiukan toisin.

Jos aivan tuoreet gradut juuri tuosta aiheesta puuttuvat, niin aina parempi. Siitä saat jo mainion perusteen tehdä uuden, mutta tuoreemman tutkimusaineiston ja tuoreemman kirjallisuuden varassa.

Kun olet päättänyt aiheen, tee kirjallisuushaku

Aloita haku ihan vaan googlaamalla parilla asiasanalla, mutta siirry pian Google Scholariin. Sieltä löytyy suuremmalla todennäköisyydellä tutkijoille kelpaavaa materiaalia.

Käytännön syistä, rajaa hakutuloksia esimerkiksi 10 vuoden aikajänteelle. Eli laita Google Scholarin hakukenttään takarajaksi vuosi 2007.


Graduntekijöitä vaivaa usein salamyhkäinen sana ”teoria”. Millaisen teoreettisen viitekehyksen varaan tutkielma kannattaisi rakentaa?

Jos voit käyttää jotakin suhteellisen paljon käytettyä, jopa klassista teoriaa (jokin motivaatioteoria, stigmateoria, peliteoria tms.), käytä sitä.

Et nimittäin voi pudota korkealta, koska ohjaavia tutkimuksia, jopa esimerkkigraduja löytyy.

Entä teksti, miten se syntyy?

Se jalostuu muistiinpanoistasi. Saadaksesi nopeasti aikaan riittävän määrän muistiinpanoja (ja päästäksesi ylipäätään kärryille!), lue aluksi helpohkoja tekstejä aiheestasi.

Kun yleiskuva on päässäsi, hahmottele yksinkertainen sisällysluettelo - ei toki valmis, mutta jonkinlainen näkemys asiasta. Se saa elää homman edetessä.


Ellet käytä vieraita kieliä, kuten äidinkieltäsi, vältä muita kuin kotimaisia lähteitä. Ne nimittäin vievät paljon enemmän aikaa kuin omalla äidinkielelläsi kirjoitetut tutkimukset, artikkelit ja kirjat.

Ja sitten: kirjoita nopeasti, huonosti ja paljon! Kun tekstiä on paljon, ala siistiä ja tilkitä. Koeta mahduttaa koho hökötys esimerkiksi 60 sivuun.

Kutakuinkin tällaisia ohjeita noudatti oheisella videolla puhuva Karri.

Ja yllättäen, Karrin lopputulos ei ollutkaan ”huono”, vaan hieno, eli keskitasoinen gradu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti