maanantai 7. toukokuuta 2018

Gradun kirjoitushuolia


Tähän aika vuodesta moni opiskelija tuntee olevansa pienen hepulin partaalla: gradu (tai opinnäyte ylipäätään) olisi ihan pakko saada valmiiksi siihen-ja-siihen mennessä.

Ehkä näin on sinunkin kohdallasi. No, kuvitellaanpa, että olet edeltävien kuukausien aikana saanut raavittua kasaan graduasi koskevia muistiinpanoja vaikkapa 25 tai 30 sivua.

Jos näin on, se on erinomaisen hyvä lähtökohta jatkolle.


Nämä jutut ovat tietysti tikullasi täysin summittaisessa järjestyksessä, mutta yhtä kaikki, siellä ne ovat.

Mieleesi hiipii kysymys: noista pitäisi alkaa kirjoittamaan tutkielmaa, mutta mietn ihmeessä se tapahtuu?

Laadi ensin sisällysluettelo

Mitään ei kannata aloittaa ennen kuin olet saanut värkättyä edes jonkinlaisen sisällysluettelon työllesi.

Toisin ilmaistuna: sinulla pitää olla ajatus siitä, mistä gradusi alkaa (Johdanto) ja mihin se päättyy (useimmiten: Pohdinta).

Näiden kahden tärkeän pääluvun lisäksi tarvitset jonkinlaiset otsikot työsi muille pääluvuille.


Monilla aloilla hyvin tavallinen ”tyyppigradun” sisällys muistuttaa alla olevaa:

1 JOHDANTO
2 TEORIAOSAN ENSIMMÄINEN PÄÄLUKU
3 TEORIAOSAN TOINEN PÄÄLUKU
4 TUTKIMUSTEHTÄVÄ (-ONGELMA)
5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS (MENETELMÄT)
6 TUTKIMUKSEN TULOKSET
7 POHDINTA

Ja nyt: katse takaisin muistiinpanoihin

Käy muistiinpanosi läpi ja merkitse jokaisen tekstikappaleen (tai sivun) kohdalle marginaaliin jollakin sopivalla tavalla (jokin oma pikku koodi ehkä?), mihin osaan sinun sisällysluetteloasi kyseinen muistiin merkitty pätkä liittyy.

Sitten vain siirtelet ”leikkaa”- ja ”liitä” -toiminnoilla asiat oikeiden työotsikoiden alle.

Kukin pääluku voisi ehkä tässä alkuvaiheessa olla vaikkapa omana tiedostonaan.

Tuo ”koodaamisen” ja siirtelyn vaihe voi viedä päivän tai kaksi, mutta ei missään tapauksessa enempää.

Ja sitten alkavatkin kirjoitustyöt – tai ehkä pitäisi puhua tekstin muokkaamisesta, sillä kysehän on siitä, että alat rusikoida tekemistäsi muistiinpanoista omaa tekstiäsi.


Pitänee tähän väliin muistuttaa, sinulla on paljon vapauksia, mutta ajatuksen alkuperäistä esittäjää (esim. Löppönen 2016, 23) et saa hukata.

Kunhan et hävitä Löppösen, Pöppösen tai Töppösen sanomaa, voit ilmaista ajatuksen aika tavalla omalla tyylilläsi.

Älä missään nimessä pysähdy liian pitkäksi aikaa puntaroimaan, miten jokin tietty asia pitäisi kirjoittaa. Pääasia, että tekstiä syntyy!

Paljon ja nopeasti!

Ota jokainen pääluku yksi kerrallaan käsittelyyn ja mieti, mitä haluat lukijoillesi tällä luvulla kertoa ja heti perään, missä järjestyksessä asiat esität.

Esimerkiksi pääluvun alussa voit mainiosti tuoda aluksi esille yleisiä, laajempia ilmiöitä ja tapahtumia ja edetä sen jälkeen yksityiskohtiin; ikään kuin suppenevin kehin.

Toinen tavallinen keino on lähteä vanhemmista asioista liikkeelle (historia) ja tulla kohti nykyaikaa. Mutta, älä sorru liian pitkäksi aikaa menneeseen!


Minä itse olen 100-prosenttisen vakuuttunut ”anna näppäimistön soida” -työtavan tehokkuudesta.

Miksi? Siksi, että se tuottaa määrää laadun kustannuksella.

Aivan liian monet gradun tekijät ovat päätyneet täydelliseen lukkotilanteeseen valitsemalla työtavakseen armottoman ”kerralla valmiiksi” -tyylin.

On aivan turha olettaa kirjoittavansa kerralla valmista. Ei sellaista pidä tavoitella.

Tästä kaikesta olen kirjoittanut hiukan monisanaisemmin (mutta en vaikeammin) graduoppaassani. Se löytyy kirjastosta!


1 kommentti: