perjantai 10. toukokuuta 2019

NPM, Lean, IoT - eh, voisitko vähän selittää?


Lueskelin organisaatiotutkija Andre Spicérin kirjaa Paskanjauhantabisnes. 

Suokaa anteeksi, tuo todella on kirjan nimi, eikä se itse asiassa ole hassumpi kirja.

Toisin ilmaistuna Spicér puhuu kirjassaan työelämäpuheesta ja erityisesti johtamispuheesta.

Hän on sitä mieltä, ettei moniakaan johtamiskäytäntöjä oikeastaan käytetä siksi, että ne toimisivat, vaan siksi, että ne ovat juuri nyt muodissa.

Muodikkuuden oleellinen puoli on tietynlainen, sisällyksetön puhetta. Sitä hän kutsuu paskanjauhannaksi.

             Bam Images

Moisen puheen tunnistaa siitä, että se ei vie asioita eteenpäin. Usein sitä jauhetaan siksi, että muutkin tekevät niin. Ja, todellakin, koska se on uutta.

Ongelma on se, että kun paskanjauhannan tuottamiseen, pyörittämiseen ja kuluttamiseen käytetty aika ja resurssit kasvavat esteittä, lopulta käy niin, että organisaatiossa ei oikeastaan jää tilaa muulle.

Siis: oikealle työlle

Tuloksena on kaikenlaista näennäistyötä, joka suhde tuottavuuteen on mikroskooppinen.

Kokoukset ovat esimerkki tällaisesta näennäistyöstä. 

Niissä paljon aikaansa viettävät ihmiset kyselevät usein järjen ja merkitysten perään, mutta he tekevät niin vain mielessään, eivät ääneen.

Harva nimittäin on edes asemassa, joka sallisi ääneen kysymisen. Siis, että anteeksi, voisitko vähän selittää?

             Ivan Zhukevich

Koska kaikkien aika menee jonnin joutavissa palavereissa, ihmiset koettavat tehdä "oikeata" työtä iltaisin ja viikonloppuisin pysyäkseen edes jotensakin aikatauluissa.

Lopulta organisaatio alkaa muuttua ontoksi. Se alkaa esittää spektaakkelia, jossa se esittää tekevänsä jotakin. 

Tämmöisestä puhuu Spicér ja – kuten jo sanoin – onnistuu siinä paikoin oikeinkin hyvin.

Mitä moiseen puheeseen vielä kuuluu?

Paskanjauhannan yksi tunnistettava piirre on myös oikeiden yksityiskohtien ja todellisuusyhteyden puute.

Se vilisee epäselvää sanastoa, siitä puuttuvat faktat, sen logiikka ontuu pahasti, eikä sen viesti oikeastaan edes voi avautua.

             Alev Takil

Oikeastaan meillä ei ole edes paukkuja taistella sitä vastaan. Tiedämme, että tekisimme itsestämme maanvaivan niin tehdessämme. Tuntuu siis koko lailla helpommalla antaa vain asian olla.

Tavallaan paskanjauhanta on sekalainen siunaus, päättelee Spicér.

Aika moni tosiasiassa jopa nauttii siitä, jos sitä on vähän, mutta jos työelämä muuntuu yhdeksi pitkäksi paskanjauhantasessioksi, meillä on ongelma.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti