tiistai 13. elokuuta 2019

Voisiko aivoja verrata vaikkapa... internetiin?


Lausahdus ”käytämme vain kymmentä prosenttia aivoistamme” lienee yksi tavallisimmista aivojamme kuvaavista väitteistä – ja väärinkäsityksistä.

Asiasta on paljon kiistelyä. Jotkut pitävät kymmenen prosenttiakin liioitteluna.

             Nick Fewings

Nykytutkijoiden mukaan ei ole kovinkaan mielekästä käyttää aivojen yhteydessä prosenttilukuja kuvaamaan aivojen aktiivisuutta.

Kymmenen prosentin myyttiin perehtynyt psykologi Barry Beyerstein on yrittänyt jäljittää väitteen, mutta ainakin toistaiseksi menestyksettä.

Vanhasta uskomuksesta on kuitenkin kyse

Esimerkiksi Amerikoissa siitä on puhuttu jo 1920-luvulla. Vaikka uskomuksen alkuperää ei tarkasti tiedetä, tiedetään se, että väite on melkoista huttua.

Ensinnäkin: aivot toimivat kokonaisuutena osiensa kautta.

             Alvaro Reyes

Esimerkiksi yksittäisten hermosolujen aktiviteetin mittaukset eivät ole tukeneet näkemystä aivoista, joista 90 prosenttia eläisi ”hiljaisessa epätoivossa”.

Niin suuria ”tyystin pimeitä” alueita ei aivoissa ole havaittu.

Se tiedetään, että aivoluja kuolee jatkuvasti ja syynä on käyttämättömyys.

Neuronit, jotka eivät saa tarpeeksi aktivaatiota, joutavat hiipua.

Tai, niin siinä ainakin käy

Aktivaatiota saavat neuronit jäävät puolestaan eloon, ja tämä on oppimisen ja älykkään toiminnan edellytys.

Sekin tiedetään, että lapsilla on huomattavasti enemmän neuroneita kuin meillä aikuisilla.

Se, että aikuisilla on suuremmat aivot, johtuu siitä, että me aikuiset olemme kehittäneet joitakin aivojemme osia ”laadukkaammiksi”.

             Robina Weermeijer

Ne ovat ikään kuin paisuneet niiltä osin.

On myös todettu, että aikuisten neuroneilla on enemmän yhteyksiä muihin hermosoluihin kuin lasten aivoilla.

Käytännössä: jos aivoistamme 90 prosenttia olisi poissa käytöstä, se olisi lähinnä kuollutta solukkoa.

Aivojen joustavuudesta

Törmäsin taannoin tutkimustulokseen, jossa puhuttiin myös aivojen joustavuudesta.

Stanfordilaisten tutkijoiden mukaan joustava aivoverkko voi tehdä meistä parempia ajattelijoita.

Aivojen eri osa-alueiden välinen viestintä kasvaa, kun kohtaamme vaikean tehtävän.

             Campaign Creators

Tämä viestintä puolestaan on hyvin yksilöllistä, joten tässä on myös osaselitys sille, miksi jotkut meistä oppivat uusia tehtäviä nopeammin.

Oikeastaan jo sadan vuoden ajan tutkijat ovat ymmärtäneet (alussa vain epäilleet), että aivojen eri alueet ovat erikoistuneet erilaisiin tehtäviin.

Osa näistä tehtävistä on varsin ainutkertaisia

Uudempi havainto on, että aivojen rakenne muuttu. Se ei siis ole staattinen.

Kun on analysoitu suuri määrä ihmisiä (sekä levossa että erilaisten tehtävien parissa), tutkijat ovat panneet merkille, että aivojen eri alueiden välinen tiedonsiirto vaihtelee.

Joidenkin ihmisten aivot ovat integroituneempia, jolloin he myös näyttävät suoriutuvan paremmin monimutkaisista tehtävistä.

             NOAA

Tällä hetkellä vallitseva näkemys on kiteytetysti se, että aivot ovat vielä paljon monimutkaisempi kokonaisuus kuin olemme osanneet edes kuvitella.

Se, että aivoja verrataan esimerkiksi verkkojen verkkoon, eli internetiin, on vain hyvin yksinkertaistettu näkemys ihmisaivojen nerokkuudesta ja siitä, miten tiedonsiirto aivoissa tapahtuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti